Kettu juoksi sammalmetsäss'

Sammalmyssy

malli: Rikke hat by Sarah Young

lanka: Louhittaren luolan Pohjan akka, väri sammal

menekki: n. 90g

puikot: 3,5mm

Kettu

malli: Fox Applique by Carolina Guzman (ohje ei enää saatavilla)

lanka: alpakkaa ja villajämiä kaksinkertaisena

menekki: kokonaispaino 7g

koukku: 3mm 

lisäksi hakaneula

Tämä vihreä kaunokainen neuloutui ystävättärelleni lahjaksi pyöreiden vuosien kunniaksi. Langan ostin kesällä Titityystä ja se suorastaan kiljui synttärisankarittaren nimeä. Langan väri on oikein kaunis, vaikken pidäkään juurikaan vihreästä. Sen semisolidisuus jakautuu kauniisti eikä muodosta lätäköitä, mistä iso plussa. Lanka on tiukkakierteistä ja miellyttävää neuloa - ei haljenneta silmukoita! Suosittelen tätä lankaa kovasti ainakin neulomiskokemuksen perusteella. Oikein hyvää on. 

Myssy on kauan nettiä kiertänyt ja kaikkien neuloma Rikke hat. En kuitenkaan ollut ihan varma, että pitäisinkö siitä, että koko myssy on ainaoikeinneuletta. Se näytti oikein kauniilta tällä langalla, mutta jokin pieni ääni minussa puhui, että neulo sileää. Niinpä sitten vaihdoin reunuksen jälkeen sileäksi. Ja tästä tuli oikein kiva näin! Kavennuksia en ihan ymmärtänyt, mutta se ei yllätä minua. Sooloilin sitten vähän. Että oikeastaan tämä ei ole ollenkaan Rikke. 

Kettu huuteli myös mallina heti tämän sankarittaren perään. Oranssi alpakkajämä on peräisin vaimoilta Turuust' ja valkoinen on edellisistä ylijäänyttä. Kaksinkertainen alpakka ja kolmosen koukku ei ole kauhean hyvä yhdistelmä. Voin kertoa sen ihan näin suoraan, ei tarvitse kokeilla itse! Mutta tuli tiivis ja tömäkkä kettu. En kauheasti pidä virkkaamisesta, joten koukkukokoelmani on onneton. Silloin on vedättävä kaikki samalla vaan. Nurjalle puolelle virkkasin pienen suorakulmion jonka alle hakaneulan pujotin. Tuli oikein siisti niin. 

Olen oikein tyytyväinen tähän kokonaisuuteen. Hymystä päätellen sankaritarkin piti lahjastaan. Myssy on sen verran löysä, että tukkakin mahtuu sinne litistymättä. 

Mieleni huutaa harmaata ja sitä himputin lehtipitsiä. Ravelrysta ei löydy valmista ohjetta, joten täytyy ilmeisesti ruveta designeriksi. Mitähän siitäkin taas tulee. Todennäköisesti voimme palata asiaan viiden vuoden päästä! Aina kun tuntuu olevan jotain tärkeämpää, joka kiilaa edelleen tai sitten ei enää huvitakaan. Vaan ei me tytöt oteta stressiä näistä neulejutuista, harrastushan tämä vaan on. (Vai sittenkin koko elämä?)