sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Kevätkissa



Kevätkissa
Malli: Pajunkissapipo, Ullaneule 01/08
Lanka: Rowan Wool Cotton, väri SH910
Kulutus: 57g
Puikot: 3mm
koko: 92s
Huivi: KappAhl

Valmistuipa itsellekin tämä piponen. Otti kolme viikkoa. Miten voi näin pieni työ tökkiä niin pahasti? No siten, ettei huvita yhtään neuloa. Mutta nyt on valmista ja juuri oikeaan aikaan. Pari viikkoa kun olisi vielä pitkittynyt, tuskin olisi ollut enää kelejä pitää. Eilen työhuoneen mittari näytti +32, siihen paistaa aurinko.

Tykkään lopputuloksesta aivan mielettömästi. Sopii hienosti hiusten väriin ja kaupasta ostettuun huiviin. Sopiva juuri näille keleille. Suojaa viimalta, muttei ole liian kuuma. Vaikka otsa vähän hikoaisi, niin ei tunnu kostealta. Eikä kutita! Tämä lanka on unelman pehmeää ja ihanaa neuloa. Jos olisin rikas, kylpisin tässä.

Samat muutokset kuin edelliseen. Kaikki oikeat neuloin takareunoista, pajunkissat jollain ihmetavalla, jolla ei tule reikiä. Ylimääräisiä kerroksia sinne tänne koska tiheyteni oli todella pielessä.

Vannoin etten tee tällaista ihan vähään aikaan. Mutta kuinka ollakaan toinen pienipäinen oli nähnyt ensimmäisen pienipäisen pipon. (Terveisiä vaan!) Ja tietysti tämä isopäinen lupasi sitten laittaa puikot huiskimaan. Ei kahta ilman kolmatta, tai jotakin. Lisää lankaa Englannista siis tulossa!




keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Kevättirppoja ja ovikoriste




Tirpat: Indiska
Helmet: Tiimari
Kristallit: Paikallinen käsityökauppa
Siima: Isin virveli

Tirpat ovat Helsinkimatkani saalista. Rakastuin niihin ensi hetkessä. Meinasin olla pihi ja jättää ostamatta, mutta onneksi ostin! Olisi tullut kalliimmaksi juoksettaa joku kaveri matkan jälkeen Indiskaan ja postittamaan...

Alunperin kaikki 8 tirppaa oli pitkässä siimassa peräkkäin. Välissä helmiä ja päässe vihreä kristalli. Ripustin keittiön oviaukkoon ja katselin niitä siinä pari viikkoa. Totesin että ei toimi ei. Jotain täytyy keksiä.




Tovi tuumailua ja sakset. Tirpat irti alkuperäisestä siimasta ja takaisin uusiin. Väliin pujottelin kahden kokoisia helmiä saadakseni lisää ilmettä ja yhtenäisyyttä. Tirpat ovat niin kevyitä, että niiden päihin piti saada jotain painavaa. Siispä kristallit, jotka jatkavat sopivasti lampun linjaa. Tosin lampussa olevat ovat ehtaa muovia, tirpoissa oikeita. Mutta onneksi tulevat niin kauaksi toisistaan ettei eroa huomaa. Ihme kyllä kissakin on jättänyt lintuset rauhaan. Tosin se nyt on niin vanha ja raihnainen, ettei se jaksa tavoitella noin ylös.

Olisin halunnut ottaa teille vaikka ja kuinka upeita kuvia. Värit on tirpoissa ihanan kirkkaat ja keväiset. Uudistuksen jälkeen tästä ei tule yhtään pääsiäiskoriste mieleen. Miksikä se oli varmaankin alunperin tarkoitettu. Lintusia ei huvittanut linssiludeilla. Vaikka teki mitä ne käänsivät pyllynsä esiin. Joten saatte pyllykuvia. Valitan.


Sydänstyroksi: Tiimari
Silkkipaperi: Etsytilauksen pakkauksesta
Nauha: Tiimari
Perhonen: Tuparilahjaksi saadusta (jo tapetusta) tulilatvasta
Helmet: Tiimari
Metallipäiset nuppineulat: Neulatyyny
Ei kuvassa näkyvä vihreä kristalli: Tirppanauhasta


Ovikoristeeni oli ERITTÄIN jouluinen, joten päätin, että tarvitsen uuden. Menin harhailemaan Tiimariin ja mielessäni alkoi kyteä oiva suunnitelma. Tulin kotiin intoa puhkuen. Kunnes istuin sormet liimaantuneina toisiinsa kiroilemassa. Suunnitelmani ei aivan toiminut. Tiedoksenne ja muistutuksi itselleni - nauhoja on mahdoton liimata vieriviereen kaarevaan pintaan kiinni.

Niinpä pyörittelin hetken käsissäni sydäntä ja pakko myöntää -kiroilin aika kovasti. Siistiltä työpöydältä (yeah right) löytyi sitten Etsyn tilaus käärittynä silkkipaperiin. Siitä se ajatus sitten lähti. Lisää liimaa, vähän kirosanoja ja minulla oli erittäin vaaleanpunainen sydän. Perhonen kuului alkuperäiseen suunnitelmaan. Mutta siinä ne alkuperäiset osat sitten olikin. Lisää nauhojan pyörittelyä ja päädyin tähän. Lopputulos on jotain aivan muuta, todella vaaleanpunainen ja hempeä. Mutta ihan kiva. Parempi ainakin kuin se enkeli jouluhileineen. Ihan aina ei voi voittaa!

Askartelut olivat näpertelyä kahden viikon neuletauon jälkeen. Jotain piti saada tehdä käsillään. Nyt neulominenkin jo maistuu. Pipo valmistui ja uutta huivia hyppäsi jo puikoille. Älkää muistuttako niistä keskeneräisesti...








keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Yhdestä tuli kaksi




Rinsessa
malli: Rinsessa-pipo, Ullaneuleesta 03/06
lanka: Gjestal Maija, väri 222
kulutus: 50g
puikot: 3mm
koko: pieni naisen pää
muuta: 49 helmeä (4mm)



Kevätkissa
malli: Pajunkissapipo, Ullaneule 01/08
lanka: Rowan Wool Cotton
kulutus: 45g
puikot: 3mm
koko: pieni naisen pää

Tätini hihkaisi nähdessään minun prinsessapiponi, että hälle kans. Eikä siinä sitten auttanut muu kuin ruveta etsimään lankaa ja puikkoja. Pipo on ihan ohjeen mukaan, hieman vähemmällä silmukkamäärällä. Tätini on pienipäistä sakkia. Helmet pujotin ensin lankaan ja neuloin työn edetessä mukaan. Pipon kaveriksi on tulossa myös kaulahuivi. Koeneulon ohjetta Sirelle.

Sitten aloitin uuden hiusvärini innoittamana neulomaan itselleni uutta kevätpipoa. Mutta kuinka ollakaan kävi neulojalle "pieni" ajatusvirhe. Silmukoita aivan liian vähän. Kun olen aika huono sietämään auenneita silmukoita, niinpä tälläkin kertaa neuloin oikeat takareunoista. Mikä ei tietenkään auta koko asiaan yhtään. No, onneksi suvusta löytyy tämä pienipäinen täti! Onneksi pipo oli myös aivan hänen värisensä. Joten posottelin sen loppuun ja asiasta harmistuneena tilasin itselleni uudet pipolangat Englannista. Loppu hyvin kaikki hyvin. Uusi lanka on minulle paremman värinen ja sopii täydellisesti uuteen keväthuiviini. Vielä kun joku neuloisi sen loppuun...

Täällä on pahemman puoleinen neuleplääh. En tiedä, millä sen saisi talttumaan.