Keltaisen himo

Keväässä matkustava
malli: Traveling woman by Liz Abinante (maksullinen ohje)
lanka: Sandsnes Garn Mini Duett, värinro 2104
menekki: 103 g (meni enemmän kuin 3 g kolmatta kerää)
puikot: 4 mm
koko: Fingering M

Kevätkaveri
malli: Little things by Veera Välimäki
menekki: 35g
puikot: 3,25 mm
rusettinapit: paikallinen ompelukonetarvikeliike

Nämä keltaiset Mini Duettit olen ostanut jo varmaan kolme vuotta sitten, kun lanka tuli markkinoille. Ihastuin silloin väriin, vaikka se olikin täysin poissa mukavuusalueeltani. Eikä se sinne vieläkään kyllä kuulu. Ajattelin, että keltainen näyttäisi todella hienolta harmaan talvitakin kanssa. 

Aloitin melkein heti langoista Saroyania, muttei se näyttänyt hyvältä. Neuloin vähän alkua ja homma jäi siihen. Aikaa kului, painoni nousi ja takki jäi pieneksi. Ei huvittanut neuloa lankoja, jotka oli selkeästi korvamerkitty tiettyyn projektiin.

Nyt olen laihtunut reippaasti ja takki mahtuu taas päälle. Siitä riemastuneena kaivoin keltaiset langat esiin ja päätin, että nyt ne muuttuvat asusteiksi. Pikaista Ravelryn selaamista, kun ei se Saroyan vieläkään oikein tuntunut hyvältä ajatukselta. (Etenkin kun olin neulonut toisesta langasta jo sen. Mutta se on sitten seuraavan postauksen tarina se.) Olin joskus aikaisemmin jo ostanut Traveling Womanin ohjeen. En kyllä enää muista, mistä langasta ja milloin olin sen ajatellut neuloa. Ohje kuitenkin kolahti nyt. Eikä siinä muu auttanut kuin luoda silmukat!

Huivi valmistuikin pikapikaa neljän päivän aikana. Samana iltana jo kun huivi valmistui, laitoin sen pingotukseen. Se oli hieman haastavaa, koska nuorempi kissamme haluaisi syödä nuppineuloja... Keksin kuitenkin, että jos pingotan metallipäisillä neuloilla, siis sellaisilla, joissa ei ole sitä houkuttelevaa värikästä nuppia, niin ehkä huivi saa olla rauhassa. Tiettävästi kissa ei nauttinut yhtään nuppineulaa.

Huivista jäi yli 40 g lankaa, joten päätin vielä tehdä pipon kaveriksi. Taas suoritin Ravelryn selaamista ja sieltä löytyi tämä Veeran Little Thing. Oli muuten ensimmäinen Veeravälimäkeni, mutta ei varmastikaan viimeinen. Tein muuten ihan ohjeen mukaan, mutta poimin enemmän silmukoita ainaoikeinkaitaleen reunasta ja kavensin ylimääräiset sitten pois ensimmäisellä kerroksella. Muuten olisi jäänyt reikiä. Tällä kertaa en koomaillut edes kavennuksissa!

Tästä tuli oikein kiva setti. Olen todella tyytyväinen. Hyvin tuo keltainen minusta minulle istuu. Ja harmaan takin kanssa se näyttää vielä paremmalta kuin olin ajatellut!