malli: Petunia Ullasta 2/11
lanka: Aade long artistic 8/2
puikot: 3,5mm
menekki: n. 100g
menekki: n. 100g
koko: pikkuruiselle mummolle sopiva
malli: Bitterroot Knittystä Winter 2009
lanka: Aade long artistic 8/2
puikot: 3,5
menekki: 128g
koko: XL-shawlette
Kun tätä blogia nyt liikenteen mukaan joku lukeekin, niin olisi sitä varmaan hyvä päivittääkin! Puikot ovat suihkineet, kuviakin on otettu, mutta teksti on jäänyt kirjoittamatta. NYT ryhtiliike!
Tässä kaksi valmistunutta vironvillaista huivia. Petunia on vähän wannabe, koska en osannut lukea ohjetta. Liian monimutkaista seurattavaa oli se. Valmistui hujauksessa ja oli kivaa neulottavaa. Minulla oli vaan liian lyhyet pyöröt käytössä niin oli hankala hahmottaa kokoa. Siitä tuli siis vähän pikkuinen (korkeus n. 52cm), mutta on varmaankin sopiva minua lyhyemmälle mummolleni. Meni hälle yhdistetyksi äitienpäivä- ja syntymäpäivälahjaksi. Värit on kivat, luulen, että tämä lanka on peräisin suoraan Tallinnasta ja ystävieni minulle diilaamaa. (Pitkään tiesin KAIKKI lankani ja niiden alkuperän, nykyään... No. Onhan noita.)
Vihreän Bitterrootin neuloin pääsiäispyhien aikana. Jotenkin kummasti siinä se vaan tuli. Olihan siinä toki neulomista, en sitä kiellä. Se ei ole kumpikaan mainituista koista, koska koomasin. Neuloin sitä toista kaaviota kahdesti liikaa eli sen 40 kerrosta, koska edelleen koomasin. Sitten en uskaltanut enää yrittää isomman koon reunakaavioita kun pelkäsin että lanka loppuu. Ja se olisi varmasti loppunutkin. Mutta tuli kiva näinkin! Tämä menee sedän vaimolle, jonka ostama lankakin tämä oli.
Sukkia (!) olisi pino ja lapasta ja huivia ja pipoakin. Yritän palata pian!
Niin ja! Neulokaa kaikki vironvillaa! Se on ihanaa!
Tässä kaksi valmistunutta vironvillaista huivia. Petunia on vähän wannabe, koska en osannut lukea ohjetta. Liian monimutkaista seurattavaa oli se. Valmistui hujauksessa ja oli kivaa neulottavaa. Minulla oli vaan liian lyhyet pyöröt käytössä niin oli hankala hahmottaa kokoa. Siitä tuli siis vähän pikkuinen (korkeus n. 52cm), mutta on varmaankin sopiva minua lyhyemmälle mummolleni. Meni hälle yhdistetyksi äitienpäivä- ja syntymäpäivälahjaksi. Värit on kivat, luulen, että tämä lanka on peräisin suoraan Tallinnasta ja ystävieni minulle diilaamaa. (Pitkään tiesin KAIKKI lankani ja niiden alkuperän, nykyään... No. Onhan noita.)
Vihreän Bitterrootin neuloin pääsiäispyhien aikana. Jotenkin kummasti siinä se vaan tuli. Olihan siinä toki neulomista, en sitä kiellä. Se ei ole kumpikaan mainituista koista, koska koomasin. Neuloin sitä toista kaaviota kahdesti liikaa eli sen 40 kerrosta, koska edelleen koomasin. Sitten en uskaltanut enää yrittää isomman koon reunakaavioita kun pelkäsin että lanka loppuu. Ja se olisi varmasti loppunutkin. Mutta tuli kiva näinkin! Tämä menee sedän vaimolle, jonka ostama lankakin tämä oli.
Sukkia (!) olisi pino ja lapasta ja huivia ja pipoakin. Yritän palata pian!
Niin ja! Neulokaa kaikki vironvillaa! Se on ihanaa!
*click*
2 kommenttia:
Kauniita huiveja molemmat!
Huomiseen!
Juuri näin! Vironvilla on ihana, kiitos! On hieno tietää, että jollakulla on sama langan maku.
Lähetä kommentti