Luksuslankahuivi

 

Saroyan

malli: Saroyan by Liz Abinante

lanka: Manos del Uruguay Silk Blend, värinro 7023

menekki: 85 g

puikot: 3,5 mm

Päivitän nyt sitten blogin, kun uneton yö sattui taas vaihteeksi kohdalle. 

Tämä huivi valmistui jo tammikuussa. Pingotusta se odotti siis miltei kaksi kuukautta. Se tuntui kapealta ja liian lyhyeltä ennen sitä, joten siksi kai jäi tekemättäkin. Tämä huivi oli siitä kiva, ettei siinä ollut kuin kaksi pääteltävää langanpäätä - alussa ja lopussa. Muuten tämä on ehkä vähän plaah.

Mieheni osti minulle tämän luksuslangan viime keväänä Tampereelta Lankaideasta. Se oli järjettömän hintainen, mutta kuulemma ihan värisenä, joten se sitten lähti hellittelynä mukaan. Mietin pitkään, mitä siitä isona tulisi. Katselin Ravelrystä, mitä huiveja tästä oli tehty ja törmäsin yhteen upeaan toteutukseen. Sopivasti siihen oli mennyt myös 100 gramman vyyhti jollainen omanikin oli. Lisätiedoksikin oli laitettu vielä, montako mitäkin toistoa oli tehty. Ei kun siis vaan menoksi!

Tässä huivissa on lopulta 6 lisäystoistoa, sitten 12 suoraa toistoa ja taas 6 kavennustoistoa. Lanka olisi riittänyt vähän isompaakin. Nyt sitä jäi harmittava nöttönen tähteeksi. Kaipa minä siitä jotain keksin. Lanka oli kyllä kiva neulottava ja vaikka onkin todella pätkärääkkiä käyttäytyy minusta aika kivasti tässä mallissa. Toisin sanoen - ei inhoamiani lätäköitä! Tuo vähän nukkaantunut kohta keskellä edessä on nuoremman kissan aikaansaannoksia. Olin jättänyt neuleen sen ulottuville ja pitihän sitä sitten käydä vähän pesemässä. Ehkä sekin laskee fiiliksiä tämän huivin suhteen.

Malli on ihan joutuisa neulottava. En vaan meinannut millään oppia mallikertaa ulkoa. Jollain tavalla se on todella hankala hahmotettava. Lehtipitsi nyt on aina kiva (ja yleensä tosi helppo pitsi vielä). Ehkä tätä kuitenkin tulee käytettyä?

Olipa siinä aika monta ehkää. En kyllä tiedä, mitä muutakaan tästä langasta tekisi. Niin nätti kerällä, mutta neulottuna sitten todella levoton mihinkään leveämpään neuleeseen. Luulen, että aika pahaa lätäkkömuodostumaa tulisi myös suljettuna neuleena neulottuna. 

Että semmoinen ehkä. Nyt menen takaisin yrittämään unta. 

 

Keltaisen himo

Keväässä matkustava
malli: Traveling woman by Liz Abinante (maksullinen ohje)
lanka: Sandsnes Garn Mini Duett, värinro 2104
menekki: 103 g (meni enemmän kuin 3 g kolmatta kerää)
puikot: 4 mm
koko: Fingering M

Kevätkaveri
malli: Little things by Veera Välimäki
menekki: 35g
puikot: 3,25 mm
rusettinapit: paikallinen ompelukonetarvikeliike

Nämä keltaiset Mini Duettit olen ostanut jo varmaan kolme vuotta sitten, kun lanka tuli markkinoille. Ihastuin silloin väriin, vaikka se olikin täysin poissa mukavuusalueeltani. Eikä se sinne vieläkään kyllä kuulu. Ajattelin, että keltainen näyttäisi todella hienolta harmaan talvitakin kanssa. 

Aloitin melkein heti langoista Saroyania, muttei se näyttänyt hyvältä. Neuloin vähän alkua ja homma jäi siihen. Aikaa kului, painoni nousi ja takki jäi pieneksi. Ei huvittanut neuloa lankoja, jotka oli selkeästi korvamerkitty tiettyyn projektiin.

Nyt olen laihtunut reippaasti ja takki mahtuu taas päälle. Siitä riemastuneena kaivoin keltaiset langat esiin ja päätin, että nyt ne muuttuvat asusteiksi. Pikaista Ravelryn selaamista, kun ei se Saroyan vieläkään oikein tuntunut hyvältä ajatukselta. (Etenkin kun olin neulonut toisesta langasta jo sen. Mutta se on sitten seuraavan postauksen tarina se.) Olin joskus aikaisemmin jo ostanut Traveling Womanin ohjeen. En kyllä enää muista, mistä langasta ja milloin olin sen ajatellut neuloa. Ohje kuitenkin kolahti nyt. Eikä siinä muu auttanut kuin luoda silmukat!

Huivi valmistuikin pikapikaa neljän päivän aikana. Samana iltana jo kun huivi valmistui, laitoin sen pingotukseen. Se oli hieman haastavaa, koska nuorempi kissamme haluaisi syödä nuppineuloja... Keksin kuitenkin, että jos pingotan metallipäisillä neuloilla, siis sellaisilla, joissa ei ole sitä houkuttelevaa värikästä nuppia, niin ehkä huivi saa olla rauhassa. Tiettävästi kissa ei nauttinut yhtään nuppineulaa.

Huivista jäi yli 40 g lankaa, joten päätin vielä tehdä pipon kaveriksi. Taas suoritin Ravelryn selaamista ja sieltä löytyi tämä Veeran Little Thing. Oli muuten ensimmäinen Veeravälimäkeni, mutta ei varmastikaan viimeinen. Tein muuten ihan ohjeen mukaan, mutta poimin enemmän silmukoita ainaoikeinkaitaleen reunasta ja kavensin ylimääräiset sitten pois ensimmäisellä kerroksella. Muuten olisi jäänyt reikiä. Tällä kertaa en koomaillut edes kavennuksissa!

Tästä tuli oikein kiva setti. Olen todella tyytyväinen. Hyvin tuo keltainen minusta minulle istuu. Ja harmaan takin kanssa se näyttää vielä paremmalta kuin olin ajatellut!

Ennakkonäytös

 

Kävimme tänään kuvailemassa! Perästä kuuluu!

Elonmerkki

Kaurapuurosukat

malli: Vauvan sukka l. junasukka

lanka: Novita Luxus Alpaca, värinro 068

menekki: 33g

puikot: 2,50 mm

nukke: suoraan 80-luvun lopulta

Voiko jonkun jalka todella olla näin pieni? Onko nämä sukat aivan liian suuret? Nukelleni ne sitä ovat. Onneksi vauvan jaloilla on kuitenkin tapana kasvaa. 

Junasukat miehen kaverin tyttövauvalle syntyivät kahdessa päivässä. Nyt olen sukittanut koko perheen kun vanhemmat saivat toissa kesänä häälahjaksi sukat myös. Olen pitänyt junasukkia työläinä tapauksina, mutta ne tulivatkin ihan hujauksessa. Toiset on jo neulottu ja kolmannet on puikoilla. Mikä siinä onkin, että etäisille vauvoilla on helpompi neuloa, mutta sitten jo puolivuotias kummityttöni on edelleen ilman sukkia. Onneksi hänen tätinsä on neulovaa sorttia... Ettei tyttö ihan palele!

Muutenkin tekisi vaan mieli neuloa nyt näitä pikkuisia. Hepsi neuloi ihanan nutun ja minun tekisi mieli neuloa samanlainen. Ongelma on siinä, etten kuitenkaan raaski antaa sitä pois ja ei meillä nyt ihan vielä semmoiselle kuitenkaan ole käyttöä. On nämä pienet neuleet vaan niin söpöjä!

Valmiita tuossa olisi jo kaikenlaista pinoksi asti. Vielä kun joku kuvaisi ne. Mutta elossa ollaan ja neulotaan!