sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Kolmikko



malli: Flourish by Faye Newport
lanka: Cascade 220, värinro 8891
menekki: 80 g
puikot: 4 mm
pätkä satiininauhaa

 

malli: Sirle by Suvi Simola
lanka: Cascade 220 Heathers
menekki: 80 g
puikot: 4 mm
Etsii kotia! Saa tehdä tarjouksia!




malli: Rikke hat by Sarah Young
lanka: Cascade 220 Heathers, värinro 2425
menekki: 85 g
puikot: 4 mm

malli: Sheep applique by Carolina Guzman
lanka: Garnstudio Drops Alpaca
menekki: muutama gramma
koukku: 4 mm
Kiinnitykseen hakaneula
 

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Luksuslankahuivi


malli: Saroyan by Liz Abinante
lanka: Manos del Uruguay Silk Blend, värinro 7023
menekki: 85 g
puikot: 3,5 mm

Päivitän nyt sitten blogin, kun uneton yö sattui taas vaihteeksi kohdalle. 

Tämä huivi valmistui jo tammikuussa. Pingotusta se odotti siis miltei kaksi kuukautta. Se tuntui kapealta ja liian lyhyeltä ennen sitä, joten siksi kai jäi tekemättäkin. Tämä huivi oli siitä kiva, ettei siinä ollut kuin kaksi pääteltävää langanpäätä - alussa ja lopussa. Muuten tämä on ehkä vähän plaah.

Mieheni osti minulle tämän luksuslangan viime keväänä Tampereelta Lankaideasta. Se oli järjettömän hintainen, mutta kuulemma ihan värisenä, joten se sitten lähti hellittelynä mukaan. Mietin pitkään, mitä siitä isona tulisi. Katselin Ravelrystä, mitä huiveja tästä oli tehty ja törmäsin yhteen upeaan toteutukseen. Sopivasti siihen oli mennyt myös 100 gramman vyyhti jollainen omanikin oli. Lisätiedoksikin oli laitettu vielä, montako mitäkin toistoa oli tehty. Ei kun siis vaan menoksi!

Tässä huivissa on lopulta 6 lisäystoistoa, sitten 12 suoraa toistoa ja taas 6 kavennustoistoa. Lanka olisi riittänyt vähän isompaakin. Nyt sitä jäi harmittava nöttönen tähteeksi. Kaipa minä siitä jotain keksin. Lanka oli kyllä kiva neulottava ja vaikka onkin todella pätkärääkkiä käyttäytyy minusta aika kivasti tässä mallissa. Toisin sanoen - ei inhoamiani lätäköitä! Tuo vähän nukkaantunut kohta keskellä edessä on nuoremman kissan aikaansaannoksia. Olin jättänyt neuleen sen ulottuville ja pitihän sitä sitten käydä vähän pesemässä. Ehkä sekin laskee fiiliksiä tämän huivin suhteen.

Malli on ihan joutuisa neulottava. En vaan meinannut millään oppia mallikertaa ulkoa. Jollain tavalla se on todella hankala hahmotettava. Lehtipitsi nyt on aina kiva (ja yleensä tosi helppo pitsi vielä). Ehkä tätä kuitenkin tulee käytettyä?

Olipa siinä aika monta ehkää. En kyllä tiedä, mitä muutakaan tästä langasta tekisi. Niin nätti kerällä, mutta neulottuna sitten todella levoton mihinkään leveämpään neuleeseen. Luulen, että aika pahaa lätäkkömuodostumaa tulisi myös suljettuna neuleena neulottuna. 

Että semmoinen ehkä. Nyt menen takaisin yrittämään unta. 

 


maanantai 18. maaliskuuta 2013

Keltaisen himo



Keväässä matkustava
malli: Traveling woman by Liz Abinante (maksullinen ohje)
lanka: Sandsnes Garn Mini Duett, värinro 2104
menekki: 103 g (meni enemmän kuin 3 g kolmatta kerää)
puikot: 4 mm
koko: Fingering M

Kevätkaveri
malli: Little things by Veera Välimäki
menekki: 35g
puikot: 3,25 mm
rusettinapit: paikallinen ompelukonetarvikeliike

Nämä keltaiset Mini Duettit olen ostanut jo varmaan kolme vuotta sitten, kun lanka tuli markkinoille. Ihastuin silloin väriin, vaikka se olikin täysin poissa mukavuusalueeltani. Eikä se sinne vieläkään kyllä kuulu. Ajattelin, että keltainen näyttäisi todella hienolta harmaan talvitakin kanssa. 

Aloitin melkein heti langoista Saroyania, muttei se näyttänyt hyvältä. Neuloin vähän alkua ja homma jäi siihen. Aikaa kului, painoni nousi ja takki jäi pieneksi. Ei huvittanut neuloa lankoja, jotka oli selkeästi korvamerkitty tiettyyn projektiin.

Nyt olen laihtunut reippaasti ja takki mahtuu taas päälle. Siitä riemastuneena kaivoin keltaiset langat esiin ja päätin, että nyt ne muuttuvat asusteiksi. Pikaista Ravelryn selaamista, kun ei se Saroyan vieläkään oikein tuntunut hyvältä ajatukselta. (Etenkin kun olin neulonut toisesta langasta jo sen. Mutta se on sitten seuraavan postauksen tarina se.) Olin joskus aikaisemmin jo ostanut Traveling Womanin ohjeen. En kyllä enää muista, mistä langasta ja milloin olin sen ajatellut neuloa. Ohje kuitenkin kolahti nyt. Eikä siinä muu auttanut kuin luoda silmukat!

Huivi valmistuikin pikapikaa neljän päivän aikana. Samana iltana jo kun huivi valmistui, laitoin sen pingotukseen. Se oli hieman haastavaa, koska nuorempi kissamme haluaisi syödä nuppineuloja... Keksin kuitenkin, että jos pingotan metallipäisillä neuloilla, siis sellaisilla, joissa ei ole sitä houkuttelevaa värikästä nuppia, niin ehkä huivi saa olla rauhassa. Tiettävästi kissa ei nauttinut yhtään nuppineulaa.

Huivista jäi yli 40 g lankaa, joten päätin vielä tehdä pipon kaveriksi. Taas suoritin Ravelryn selaamista ja sieltä löytyi tämä Veeran Little Thing. Oli muuten ensimmäinen Veeravälimäkeni, mutta ei varmastikaan viimeinen. Tein muuten ihan ohjeen mukaan, mutta poimin enemmän silmukoita ainaoikeinkaitaleen reunasta ja kavensin ylimääräiset sitten pois ensimmäisellä kerroksella. Muuten olisi jäänyt reikiä. Tällä kertaa en koomaillut edes kavennuksissa!

Tästä tuli oikein kiva setti. Olen todella tyytyväinen. Hyvin tuo keltainen minusta minulle istuu. Ja harmaan takin kanssa se näyttää vielä paremmalta kuin olin ajatellut!



sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Ennakkonäytös


Kävimme tänään kuvailemassa! Perästä kuuluu!

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Elonmerkki

lanka: Novita Luxus Alpaca, värinro 068
menekki: 33g
puikot: 2,50 mm
nukke: suoraan 80-luvun lopulta

Voiko jonkun jalka todella olla näin pieni? Onko nämä sukat aivan liian suuret? Nukelleni ne sitä ovat. Onneksi vauvan jaloilla on kuitenkin tapana kasvaa. 

Junasukat miehen kaverin tyttövauvalle syntyivät kahdessa päivässä. Nyt olen sukittanut koko perheen kun vanhemmat saivat toissa kesänä häälahjaksi sukat myös. Olen pitänyt junasukkia työläinä tapauksina, mutta ne tulivatkin ihan hujauksessa. Toiset on jo neulottu ja kolmannet on puikoilla. Mikä siinä onkin, että etäisille vauvoilla on helpompi neuloa, mutta sitten jo puolivuotias kummityttöni on edelleen ilman sukkia. Onneksi hänen tätinsä on neulovaa sorttia... Ettei tyttö ihan palele!

Muutenkin tekisi vaan mieli neuloa nyt näitä pikkuisia. Hepsi neuloi ihanan nutun ja minun tekisi mieli neuloa samanlainen. Ongelma on siinä, etten kuitenkaan raaski antaa sitä pois ja ei meillä nyt ihan vielä semmoiselle kuitenkaan ole käyttöä. On nämä pienet neuleet vaan niin söpöjä!

Valmiita tuossa olisi jo kaikenlaista pinoksi asti. Vielä kun joku kuvaisi ne. Mutta elossa ollaan ja neulotaan!

 



lauantai 5. tammikuuta 2013

Kuvapläjäys





Ei irtoa nyt sanoja. Elossa ollaan ja neulotaan. Tässä viime vuoden viimeiset valmistuneet ja joululahjat. Raitasukkia oon kai tehnyt 11 paria, tässä kuvassa ei siis kaikki. Vielä on kahdet tulossa. Lankana niissä on yksivärinen seiskaveikka (ruskea) ja sitten raitoina jotakin Raitaa, Polkkaa tai Tweediä. Ehkä saan näistä vielä joskus jonkun in action -kuvan!  Cascade 220:sta tehdyt Capucine ja tavalliset lapaset menivät kaverille. Tuubihuivit on Novitan ohjeella tehdyt, molempiin riitti 200g lankaa ohjeen 300g sijaan. Pöllölapaset on Pallaksesta kaksinkertaisena ja hieman liian pienet. Ne tulevat minulle korjaukseen vielä. Palmikkolapaset jostain ohjeesta sovellettu, seiskaveikkaa ovat nekin. Tarkempia tietoja löytyy Ravelrysta ja saa myös kysyä!

Kivaa uutta neulevuotta!

tiistai 13. marraskuuta 2012

Lanka tulee langan luokse?

Tilaakin on vielä!

Siniset ja vihreät

Punasävyiset

Alempana vielä yksi kokonaan TYHJÄ hylly, joka varmaan jää tyhjäksi, koska kissat.

Ajattelin nyt jutella teille hieman meidän kaikkien rakastamasta ja himoitsemasta asiasta - langasta. Siitä mikä tekee langasta hyvän ja mitkä on mun lempparit ja mitkä inhokit. 

Millainen sitten on hyvä lanka? Olen miettinyt sitä tässä neuloessani aika paljonkin, kun jotkut tökkii niin kamalasti ja toiset neuloutuu kuin itsestään. Ainakin yksi varma merkki on se, että hyvä lanka ei halkeile. Jos neulon jotain yksinkertaista, en katso neuleeseen ja sellainen lanka, joka halkeilee on tosi uuvuttavaa neuloa. Sitä pitää koko ajan vahtia. Yleensä tämmöisiä on löyhäkierteiset ja sellaiset, joissa on kahta eri kuitua eri säikeinä. Ainakin Garnstudion Cotton Viscose on ihan kamalaa. Sitä on neljä kerää jossain häpeämässä, kun se ei osaa vaan käyttäytyä. Kuitenkin mielestäni vironvillat ovat aika löyhäkierteisiä, mutta ne ei kyllä minun käsissäni halkeilekaan. Joten ei sekään aina kaikkea kerro.

Toinen seikka on langan ylikierteisyys. Puuvillat on helposti tällaisia ja sitten ne menee kippuralle ja on kovia neuloa. Puuvillasta en muutenkaan oikein välitä, kun se ei jousta yhtään. Sopivan tiukkakierteisiä ilman ylikierteisyyttä on ainakin Rowanin Wool Cotton ja Shibui Knitsin Sock (tosin se lätiköityy).

Kolmas hyvän langan merkki on tietenkin se väri. Värin pitää liukua kauniisti monivärisissä eikä siinä saisi olla solmuja. Tai jos  solmuja onkin, niin väriliu'un pitäisi jatkua samalla tavalla solmun jälkeen. Näin ei tosiaankaan aina ole. Semisolidit ei saa lätäköityä vaan värin vaihtelun pitää jakautua kauniisti. Enkä muutenkaan pidä lätäköityvistä langoista. Suosikkilankoja näissä liukuvärjätyissä edustaa vironvillat ja semisolidissa Louhittaren Luolan Pohjan Akka.

Neljäntenä hyvän langan merkkinä pidän hintaa. Se vaikuttaa paljon ostopäätökseen. Hyvä ei välttämättä ole kallista mutta kalleuskaan ei takaa hyvyyttä. Vironvilla esimerkiksi on huokeaa, mutta mielestäni sen laatu on priimaa. Norot ovat kalliita, mutta hyvin luonteikkaita vaihtelevine paksuuksineen ja mielenkiintoisine väreineen, joten en pidä niistä kauheasti. Hyviä ja halpoja peruslankoja ovat Gjestalin Maija ja Janne sekä Garnstudion Drops Fabel. Jos haluat muuta kuitua kuten alpakkaa tai silkkiä, niin suosittelen Garnstudion Drops Alpacaa tai Baby Alpaca Silkkiä. Wetterhoffin silkkivillat ovat mielestäni myös hyvälaatuisia.

Viides tietysti on se, miten valmis neule kestää käyttöä. Tästä minulla ei ole oikein näyttöä. Neulon enimmäkseen huiveja ja pipoja, kuten olette huomanneet. Ne joutuvat aika pienelle rasitukselle, joten nyppyyntymistä niissä ei näy. 

Erilaisista langoista voisi puhua ikuisuuden, mutta tässä nyt pieni tiivistys siitä, millaista on minun mielestäni hyvä lanka. Kommentoikaa! Olkaa eri mieltä, tai samaa mieltä! Vai unohdinko mainita jonkin tärkeän ominaisuuden?


keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Kettu juoksi sammalmetsäss'



malli: Rikke hat by Sarah Young
lanka: Louhittaren luolan Pohjan akka, väri sammal
menekki: n. 90g
puikot: 3,5mm

malli: Fox Applique by Carolina Guzman (ohje ei enää saatavilla)
lanka: alpakkaa ja villajämiä kaksinkertaisena
menekki: kokonaispaino 7g
koukku: 3mm 
lisäksi hakaneula

Tämä vihreä kaunokainen neuloutui ystävättärelleni lahjaksi pyöreiden vuosien kunniaksi. Langan ostin kesällä Titityystä ja se suorastaan kiljui synttärisankarittaren nimeä. Langan väri on oikein kaunis, vaikken pidäkään juurikaan vihreästä. Sen semisolidisuus jakautuu kauniisti eikä muodosta lätäköitä, mistä iso plussa. Lanka on tiukkakierteistä ja miellyttävää neuloa - ei haljenneta silmukoita! Suosittelen tätä lankaa kovasti ainakin neulomiskokemuksen perusteella. Oikein hyvää on. 

Myssy on kauan nettiä kiertänyt ja kaikkien neuloma Rikke hat. En kuitenkaan ollut ihan varma, että pitäisinkö siitä, että koko myssy on ainaoikeinneuletta. Se näytti oikein kauniilta tällä langalla, mutta jokin pieni ääni minussa puhui, että neulo sileää. Niinpä sitten vaihdoin reunuksen jälkeen sileäksi. Ja tästä tuli oikein kiva näin! Kavennuksia en ihan ymmärtänyt, mutta se ei yllätä minua. Sooloilin sitten vähän. Että oikeastaan tämä ei ole ollenkaan Rikke. 

Kettu huuteli myös mallina heti tämän sankarittaren perään. Oranssi alpakkajämä on peräisin vaimoilta Turuust' ja valkoinen on edellisistä ylijäänyttä. Kaksinkertainen alpakka ja kolmosen koukku ei ole kauhean hyvä yhdistelmä. Voin kertoa sen ihan näin suoraan, ei tarvitse kokeilla itse! Mutta tuli tiivis ja tömäkkä kettu. En kauheasti pidä virkkaamisesta, joten koukkukokoelmani on onneton. Silloin on vedättävä kaikki samalla vaan. Nurjalle puolelle virkkasin pienen suorakulmion jonka alle hakaneulan pujotin. Tuli oikein siisti niin. 

Olen oikein tyytyväinen tähän kokonaisuuteen. Hymystä päätellen sankaritarkin piti lahjastaan. Myssy on sen verran löysä, että tukkakin mahtuu sinne litistymättä. 

Mieleni huutaa harmaata ja sitä himputin lehtipitsiä. Ravelrysta ei löydy valmista ohjetta, joten täytyy ilmeisesti ruveta designeriksi. Mitähän siitäkin taas tulee. Todennäköisesti voimme palata asiaan viiden vuoden päästä! Aina kun tuntuu olevan jotain tärkeämpää, joka kiilaa edelleen tai sitten ei enää huvitakaan. Vaan ei me tytöt oteta stressiä näistä neulejutuista, harrastushan tämä vaan on. (Vai sittenkin koko elämä?)




 

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Syystalvisetti



malli: Pajunkissapipo, Ullaneule 1/08
lanka: Drops Baby Alpaca Silk, värinro 0100
menekki: 75g, lanka kaksinkerroin
koko: 92s, n. 56cm
puikot: 3,5mm

malli: Lehmus-huivi, Ullaneule 02/07
lanka: Drops Alpaca, värinro 0100
menekki: 111g
koko: yläreunassa 11 lehteä
puikot: 3,5mm

Nämä vaaleat kaunokaiset matkasivat Lahteen kaverille. Tehtiin pieni vaihtokauppa, minä sain Klean Kanteenin ja hän sai nämä. Molemmat ennestään tuttuja malleja, joten helppoahan näitä oli posotella. Lehmus otti vähän enemmän aikaa, kun olin neulonut väärin ja haudannut sitten huivin kopan perukoille. Purin siitä sitten ne muutamat lehdet ja tein oikein tilalle. Olisi jäänyt häiritsemään moinen! Pajunkissa neuloutui parissa illassa lopulta. Kiva pikkuinen neule. Vaikkakin kaksinkertaisella langalla neulominen on aina yhtä ärsyttävää.

Pajunkissan kaikki oikeat neuloin takareunoista. Pajunkissat neuloin näin: neulo oikein takareunasta, langankierto, neulo oikein. Sitten välikerroksia se kolme kuten ohjeessakin on. Ja kavennuksena nosta yksi kuin neuloisit sen, neulo kaksi oikein yhteen ja nosta neulomatta jätetty kavennettujen yli. Tällä tavalla syntyy tiivis ja kaunis pajunkissa. Toistin mallikertaa yhden kokonaisen ylimääräisen, että piposta tuli tarpeeksi korkea. Nuo takareunasta neulotut silmukat kun syövät korkeutta. Kelpo pipo tuli! Ja huiviinkin olen tyytyväinen. 

Näistä tuli kiva setti alkutalveksi! Suosittelen molempaa ohjetta kyllä. Lehmus-huivin alku tuntui minusta hankalalta, mutta kun pääsee alusta yli niin helppoa on kuin heinänteko! Lehtipitsi nyt on sydäntäni erittäin lähellä, lempipitsejäni on se.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

malli: 134-42 Moon-socks by Drops
lanka: Novita Isoveli, värinro 067
puikot: 6mm
menekki: vähän alle 3 kerää
napit: Eurokangas

Nämäkin neuloutuivat aikoja sitten. Kuvakin on otettu viime keväänä serkun rippijuhlissa. Tossukat olivat olleet tuossa vaiheessa jo yhden talven käytössä, joten siitä nyppääntymiset. Sisko tykkää näistä kovasti. Odotan puhelinsoittoa, jossa kerrotaan, että nämä on käytetty puhki ja pyydetään neulomaan uudet.

Jos en ihan väärin muista, niin sisko itse löysi tämän mallin ja pyysi neulomaan. Meillä oli (taas) vähän kiistaa aikatauluista. Minä kun en haluaisi neuloa mitään pakolla ja sisko haluaisi saada valmiin tuotteen mahdollisimman pian.

Minä olen neulonut viime aikoina niin paljon raitasukkia, että muutun kohta raidalliseksi. Lisää on vaan suunnitteilla. Kukahan nuo kaikki parit päättelisi ja kuvaisi? Sitä odotellessa.

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Vähän on enemmän


malli: LaLa's Simple Shawl by Laura Linneman
lanka: Novita ticotico, värinro 836
puikot: 3mm
koko: 65cm x 140cm
menekki: 100g

Tämä on yli vuosi sitten valmistunut ja saajalleen lähetetty. En kai kuitenkaan ole blogannut tätä kun kuva oli työpöydällä vieläkin. Tässä siis! Hyvä ja helppo (sekä hiivatin tylsä) malli raitalangoille. Näitä olen tehnyt vironvillaisenakin kaksi. Voisin vielä tehdä neljännenkin, nyt kun olen taas unohtanut kuinka tylsä se on neuloa!

Ei tästä ole kyllä mitään sen ihmeellisempää sanottavaa. Kiva pikkuinen huivi pikkuruisiin viimoihin. 

Olisi kiva, jos jotain joskus valmistuisikin. Niin voisi olla jotain uutta blogattavaa. Päättelyä vaille valmiita sukkia olisi, ehkä ensi kerralla niitä siis!

torstai 30. elokuuta 2012

Lehdet


malli: Leaving Cuffs
lanka: Novita Wool, värinro 750
puikot: 2,75
menekki: alle 50g

Minna sanoi ohimennen, että tällaiset käsiasiat olisivat ihanat. Minä sitten kirjoitin sen ylös muistikirjaani. Langan nappasin kauppareissulla ja äkkiähän nämä neuloi. Oikeasti väri on selvä violetti. Huomatkaa Minnan ihana pöllöpaita! Tämä on edelleen kiva malli, mutta pitää olla aika kapeat ranteet ja käsivarret, että nämä mahtuu. Mallikerralla ei oikein pysty suurentamaan, joten pitäisi sitten kai ottaa isommat puikot ja vähän paksumpi lanka?

Tykkään tuosta hiirenhammas/piparkakku/nirkkoreunasta tosi kovasti. Laittaisin sitä melkein minne vaan. Nyt on vähän neuleplääh kun se isotöinen graffiti valmistui. Voisi kai tuota keskeneräisten töiden vuorta tuosta pöydältä pienentää. Tai sitten vaan survoo ne jonnekin ufoutumaan ja aloittaa uutta. Vaihtoehto sekin?

Lauantaina alkaisi Sukkasato 2012. Itse jätän tämän tempauksen väliin. Voisin kyllä varjosukkailla ja neuloa keskeneräiset loppuun. Niitä on ainakin viisi paria, hups...

lauantai 25. elokuuta 2012

Knit'n'Tag Helsinki!


Tänään se päivä koitti, kun Helsingin Ruttopuisto täyttyi iloisesta väestä, ohikulkijoista, jotka kummastelivat ja tietysti auringonpaisteesta! Ehkä parasta tässä tapahtumassa oli se, että kaiken tasoiset taitajat ja tekivät pääsivät esiin. Esillä oli paljon töitä, jotka oli koottu pienistä tilkuista, kukista ja pompomeista. Sellaisista elementeistä, joita kuka tahansa osaa tehdä. Paljon värejä ja paljon iloa!

Me päädyimme vähän erilaiseen ratkaisuun. Emme halunneet tehdä mitään, mikä muistuttaisi perinteistä neulegraffittia. Halusimme tehdä jotain erilaista. Päädyimme sävymaailmaltaan harmoniseen taustaan ja tehosteissa annoimme vastavärien kraakkua. Ja tällainen siitä syntyi!


Koska asumme eri kaupungeissa, oli selvää, että meillä jää varsinaiselle tapahtumapäivällä vielä paljon tehtävää. Matkassa oli lankaa, neuloja ja virkkuukoukkuja sekä tuoli. Emmekä tuolillakaan ihan ylettäneet ylimpiä pistoja tekemään. Onneksi meillä oli mukana taitava ja sopeutuva insinööri, mieheni, joka joutui myös ompeluhommiin.

Olimme molemmat neuloneet kaksi noin 60cm korkeaa palaa ja yhdistimme ne paikan päällä. Lisäksi virkkasimme reunukset. Varisten kanssa hikoiltiin vielä eilen ja jaoimme tuskastumistamme Facebookin chatissa. Ihan vinkkiä - silmukoiden jäljentäminen on hidasta puuhaa. Älä jätä sitä viimeiseen päivään, jos et halua menettää hermojasi.

Kun sitten kaiken hikoilun ja suunnittelun jälkeen katsoimme työmme tulosta, emme voineet olla muuta kuin ylpeitä! Me tehtiin se! Varikset kietoutuivat kauniisti puun ympärille.



Työmme nimi on Takapihalla ja se komistaa puuta numero 9. Menkää katsomaan ja kokemaan tekemisen iloa! Työt ovat siis esillä 27.9. asti, jonka jälkeen lahjoitetut työt siirretään  nuorisoasiainkeskuksen leirisaareen Bengtsåriin, Hankoon. Sinne meidän variksemmekin sitten siirtyvät kraakkumaan.


Kiitos järjestäjille! Kiitos Minnalle, joka pyysi minut tähän projektiin! Ja kiitos, että paistoi aurinko! 

lauantai 18. elokuuta 2012

Näen pelkkää raitaa



malli: perussukka, hollantilainen kantapää, nauhakavennus
lanka: Colinette Cadenza, Cherry ja Jay
menekki: kumpaakin vähän alle 50g
puikot: 3,5 mm

Raitamaniani ei tainnut alkaa näistä sukista vaan edellisistä raitasukista, jotka sivumennen sanoen lojuvat jossain raukat päättelemättöminä ja kuvaamattomina. (Kuten köh kuvista huomaa köh, nämä on kuvattu joskus pääsiäisen tienoilla. Vähän viivettä tässä hommassa ehkä!) Tilasin Colinettea suoraan heiltä joskus aikoja sitten ja ajattelin neuloa niistä Jotain. Ainahan me kaikki tiedämme, mitä varten me lankaa tilaamme, eikö niin? Kun olin paikassa, jossa lankaa oli mukana kaksi kerää ja puikkoja yhdet, ja kumpikaan lanka ei olisi riittänyt yksin sukkiin, päätin tehdä raitasukat! Ne olivat siis ne ensimmäiset raitasukkani. Sitten tulin kotiin ja muistuipa mieleeni nämä Cadenzat ja kas vain, syntyi lisää raitaa! Koska kerät ovat metrimäärältään pienehköjä, neuloin eri pariset sukat. Eli siis resorit, kantapäät ja kärjet ovat yksiväriset ja vastakkaiset. 

Raitasukat, tällaisista monivärisistä langoista ja itsestään raidottuvista, ovat todella koukuttavaa neulottavaa. Olen tehnyt näitä nyt monen monta paria, kaikki samalla kaavalla ja kahden kerroksen raitaa. Jos et ole jo kokeillut, niin tee se heti! 




Eilen minulla oli suuri ilo ja kunnia kestitä Hepsiä ja hänen esikoistaan. (Olen kyllä kovin onnekas, kun olen löytänyt neulomisen kautta näin mahtavia ihmisiä täältä uudelta kotipaikkakunnaltani! Vilkutus kaikille!) Oi kuinka iloinen olinkaan kun tuliaiskassista vieläpä paljastui tämä virolainen kaunokainen! Olen tätä väriä juurikin haaveillut ja nyt minulla on sitä suurensuuri vyyhti. Tämä on yli 200-grammainen. Tästä tulee Kuduja-Annan Padjapüür, johon ihastuin jo kuvissa ja lopullisesti kun näin Hepsin toteutuksen siitä. Olen kovin onnellinen tästä siksikin, että vironvillavarastoni ovat kovin huvenneet. Kiitos vielä!

Viime päivinä olen tikutellut kovaa vauhtia neulegraffitia ensi viikon lauantaina järjestettävään Knit' n' Tag -tapahtumaan Helsingin Ruttopuistossa. Tapahtumassa kaikki puiston yli 100 puuta saavat kaksi metriä korkeat graffitit ympärilleen. Puut ovat puettuina syyskuun kahdenteekymmenenteenseitsemänteen asti, joten käykää ihmeessä kurkkimassa, jos sinne suunnalle eksytte. Teemme ystäväni Minnan kanssa yhteistyöprojektin ja siitä tulee varmasti hieno. Kuvia tänne sitten kun graffiti on paikoillaan!

Minulla on nykyisin myös Twitter-tili, jonne päivitän lähinnä neulekuulumisia. Minua saa seurata. Löydyn sieltä samana Iina Kraakkina kuin täältä blogista ja Ravelrystakin.

Ehkä seuraavan kerran kehräystarinaa. Kyllä - minäkin, ainakin vähän.

torstai 9. elokuuta 2012

Meidän kissat


Vanhanvanha blogikissani nukkui pois joulukuussa. Hänen vointinsa romahti nopeasti ja 17-vuotias kissarouva pääsi paremmille metsästysmaille. Sen jälkeen meille on muuttanut kaksi uutta kissaa. Ensin loppiaisena tämä vanhan kissan look-a-like. Joskus vahingossa kutsun sitä vanhan kissan nimellä enkä aina kuvista erota kumpi on kumpi. Tämän viikon tiistaina meille sitten tuli tämä hännätön tapaus. Uusin tulokas on niin arka, ettei ihmiset saa häneen koskea. Kipittelee hiljaa ympäriinsä ja välttelee toisen kissan sähinöitä. Eiköhän heistä kaverit kuitenkin ajan kanssa tule.

Molemmat on löytökissoja, joten heidän tarkkaa historiaansa ei tiedetä. Eläinlääkäri on arvioinut, että molemmat kissat ovat meille tullessaan olleet noin vuoden vanhoja. Meillä on siis monen monta yhteistä vuotta edessä.

Saa nähdä millä innokkuudella he pyrkivät neulekuviin mukaan.

Kiitokseksi

malli: Shetland Triangle Swahl (huivi)
Give a Hoot (lapaset)
Rinsessapipo (pipo)
menekki: huivi 150g, pipo 50g ja lapaset alle 100g
lanka: Gjestal Maija, värinro 234


Muutin vuoden alussa Savosta Kymenlaaksoon ja muuttotalkoot olivat aikamoiset. Jouduin jo ennen virallista muuttoa tulemaan tänne hoitamaan asioita uuteen kotiimme, enkä siten voinut olla pakkaamassa. Rakas äitini ja hänen hyvä ystävänsä S hoitivat pakkaamisen lähes kokonaan. S on ollut meillä aina paljon apuna, joten päätin kiittää häntä jotenkin.

Pöllölapaset olin luvannut neuloa jo aikoja sitten vaihtokaupaksi tilkkupeiton vanusta, mutta se oli jäänyt. Tiedättehän nämä neulojien tehtävien listat. Ne ovat pitkiä kuin gorillan käsivarret. Kun muutto oli ohi, päätin tormistautua. Ensin syntyivät lapaset, koska tiesin, että niihin menisi alle 100g ja halusin käyttää ylijäävän langan huiviin. Sitten neuloin huivin. En muista montako toistoa siinä oli. Mutta yltää noin kaulan ympärille. Tykkään itse pitää kolmiohuiveja juuri noin, että solmin huivin päät tuonne näkyville jäävän kolmion alle. (Ravelry muuten väittää, että tämä olisi jo kuudes Shettikseni! Voiko se olla totta?) Maijasta on ennenkin syntynyt Rinsessapipoja ja kun lankaa oli vielä se yksi 50 gramman kerä niin päätin täydentää setin sillä. 

Nämä olivat oikeastaan vaan tällaista vanhojen kertausta. Tuttu lanka, tutut menekit ja tutut mallit. Mutta niitä oli suuri ilo neuloa! Maija on minusta parhaita peruslankoja, joissa on hinta-laatusuhde kohdallaan. Siinä on myös isot värikartat ja sen saatavuus on uudessa kotikaupungissani hyvä.

Vanhoja valmistuneita neuleita on vielä kovalevyllä. Päivittelen niitä tänne vähitellen.

Iina sydän vironvilla, osa II


malli: Leaving cuffs by Maria Olsson
lanka: vironvilla, luultavasti Aade Lõng Artistic 8/2
menekki: vähän reilut 30g
puikot: 2,5mm

Neuloin näitä rannekkeita toisetkin Pitsisukan innoittamana. Oikein nopea ja kiva malli. Nämä on vähän kapeat minun käsiini, mutta ranteeni nyt eivät olekaan kauhean sirot. Nämä vihreät menevät aikaisemmin esitellyn Bitterrootin kaverina sedän vaimolle (vilkutus!), kun sitä lankaa jäi vähän yli. Linkin kautta näkyvät violetti-punaiset lähtevät vaihdossa Pohjois-Suomeen. (Olisin laittanut niistäkin kuvat tähän, mutta en löydä niitä kuvia mistään!)

Tykkään ihan hurjasti pitsineuleesta ja etenkin lehtipitsistä. Se on kaunista ja helppoa muistaa ulkoa. Voisinpa tehdä itsellenikin tällaiset vähän paksummasta langasta. 

Minua on houkuteltu Hepsin toimesta lankamatkalle Tallinnaan. Meille kuitenkin muutti eilen uusi kissa, joten nyt taitaa jäädä Tallinnat väliin. Josko nämä neulovat toverini Hepsi ja Pitsisukka toisivat sitten minulle vironvillaa. On se vaan niin kivaa lankaa, tykkään ihan mahdottoman paljon. Vielä minulla on yksi vyyhti tuollaista violettisävyistä tähteenä. Mitähän siitä neuloisi? Lisäksi on jämistä tulossa Baktus miehelle. 

En tiedä, tohtiiko tässä tätä edes ääneen sanoa, että niin minä vaan höyrähdin siihen Kesäyön Hullutukseen. Kehnostihan siinä kävi, vaan ei se mitään. Nyt on ainakin niitä keskeneräisiä! Mieli vaan haikailee uusien neuleiden perään. Kolme paria nopeasti valmistua sukkia on kesken, että ne nyt varmaan teen valmiiksi ainakin. Katsotaan sitten, mitä lopuille tapahtuu. (Valmistuneet asiat olivat tiskirättejä tarpeeseen ja kaksi paria vauvansukkia, joita en raaski antaa pois. Ennen kuin sukulaistädit pyörtyy, niin lienee lisättävä, että meille ei ole tulossa vauvaa.)

Kiitos Hepsin, tämä blogi päivittyi nyt! Palataan taas!

Ps. Minulla on uusi kamera, kuten kuvasta huomaa. Joten ehkä tähän bloggaamiseenkin tulee nyt uutta potkua. Mene ja tiedä.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Myssykimara


malli: 20. pipo ja kauluri / Novita Syksy 2010
lanka: Novita Crystal, värinro 010
menekki: myssyyn 100g, tupsuun n. 30g
puikot: 10mm




malli: Skeleton Key Slouchie Tam by Simone Van Iderstine
lanka: Cascade 220, värinro 7827
menekki: tasan 100g
puikot: 5mm



malli: Hedda by Vilma Vuori
lanka: Cascade 220 Heathers, värinro 9564
menekki: 70g
puikot: 5mm
koko: fitted

Tässäpä kuvakimara talvella valmistuneista myssyistä. Bling bling meni siskolleni, hän aina haluaa noita jättitupsuja. Lohtumyssy meni kaverille, jolla oli huolenaiheita. Tein tästä myssystä myös vihreän version Novitan Cloudista. Se meni toiselle kaverille synttärilahjaksi. Hedda II meni vaihtokaupassa yhdelle ystävälle. Minä taisin saada tästä vaihtarina parin sukkia?

Nyt on aloitettu vähän sitä sun tätä eikä mitään ole valmistunut vähän aikaan. Tekeillä on sukkaa ja liian pientä paitaa, sekä yksi hullunhullu huiviprojekti. Kuulette siitä ehkä parin vuoden päästä jos onnistun! Kuten Prosessineuloja-Marikin itsensä diagnosoi on minullakin akuutti startiitti.  Onpahan sitten syksyksi UFOiltavaa. Sentään niin hullu en ole että Kesäyön hullutukseen lähtisin mukaan. 23 työtä kahdessa kuukaudessa on aika hullu määrä.

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Joululahjat, osa II

malli: Sophie by Ysolda Teague
lanka: Sirdar Snuggly Baby Bamboo DK, värinro  132
menekki: alle 2 kerää
puikot: 3mm
 vasemmanpuoleinen pupu: IKEA
oikeanpuoleinen pupu: Pentik

Tämä kuvan ottaminen otti vähän aikaa. Pupu sen sijaan neuloutui hyvinkin sutjakkaasti. Olisiko kokonaisuudessaan mennyt kaksi iltaa. Kiitos Ysoldan mainion ohjeen! Pupussa ei ole yhtään ommeltavaa saumaa, kaikki jäsenet neulotaan paikoilleen. Ohjeessa on hienot kuvat sitä varten. Tämän  helpompaa ei neulominen oikeasti voi olla! 

Lanka oli mukavaa ja sitä riitti alle kaksi kerää. Ei siitä jälkimmäisestä kerästä paljoa jäljelle jäänyt mutta nöttönen kuitenkin. Täytteenä on lyttyyn nukuttu tyyny. Joten sen voisi kai hienopesussa pestäkin? Meillä tämä nyt ei kuitenkaan istu kuin ikkunalaudalla niin ei likaamisen kohteeksi joudu. Mitä nyt innokas kissa käy päätään siihen hieromassa ja tiputtaa sen sitten lattialle. Lämpöiset suosittelut pienille kesälomaviemiseksi.

Ysoldalla on muitakin pehmoja, ne löytyy ainakin Ravelrystä. Itsellä on jo nallekarhun ohje ostettuna ja se hyppää puikoille ihan lähiaikoina. Saajakin on jo tiedossa! On taas tulossa pari pientä lähipiiriin niin pääsee neulomaan pikkuisia nuttuja. Olen vain sen verran taikauskoinen, etten uskalla vielä aloittaa. Katsellaan sitten kun pikkuinen on masun tällä puolen. 





torstai 10. toukokuuta 2012

Iina sydän vironvilla

malli: Petunia Ullasta  2/11
lanka: Aade long artistic 8/2
puikot: 3,5mm
menekki: n. 100g
koko: pikkuruiselle mummolle sopiva

malli: Bitterroot Knittystä Winter 2009
lanka: Aade long artistic 8/2
puikot: 3,5
menekki: 128g
koko: XL-shawlette

Kun tätä blogia nyt liikenteen mukaan joku lukeekin, niin olisi sitä varmaan hyvä päivittääkin! Puikot ovat suihkineet, kuviakin on otettu, mutta teksti on jäänyt kirjoittamatta. NYT ryhtiliike!

Tässä kaksi valmistunutta vironvillaista huivia. Petunia on vähän wannabe, koska en osannut lukea ohjetta. Liian monimutkaista seurattavaa oli se. Valmistui hujauksessa ja oli kivaa neulottavaa. Minulla oli vaan liian lyhyet pyöröt käytössä niin oli hankala hahmottaa kokoa. Siitä tuli siis vähän pikkuinen (korkeus n. 52cm), mutta on varmaankin sopiva minua lyhyemmälle mummolleni. Meni hälle yhdistetyksi äitienpäivä- ja syntymäpäivälahjaksi. Värit on kivat, luulen, että tämä lanka on peräisin suoraan Tallinnasta ja ystävieni minulle diilaamaa. (Pitkään tiesin KAIKKI lankani ja niiden alkuperän, nykyään... No. Onhan noita.)

Vihreän Bitterrootin neuloin pääsiäispyhien aikana. Jotenkin kummasti siinä se vaan tuli. Olihan siinä toki neulomista, en sitä kiellä. Se ei ole kumpikaan mainituista koista, koska koomasin. Neuloin sitä toista kaaviota kahdesti liikaa eli sen 40 kerrosta, koska edelleen koomasin. Sitten en uskaltanut enää yrittää isomman koon reunakaavioita kun pelkäsin että lanka loppuu. Ja se olisi varmasti loppunutkin. Mutta tuli kiva näinkin! Tämä menee sedän vaimolle, jonka ostama lankakin tämä oli.

Sukkia (!) olisi pino ja lapasta ja huivia ja pipoakin. Yritän palata pian!

Niin ja! Neulokaa kaikki vironvillaa! Se on ihanaa!





tiistai 10. tammikuuta 2012

Christmas presents. part 1

model: my own
yarn: Drops Fabel, colorway 105
yardage: 70g
needles: 2,25
size: 38


Buttons and Cables
model: i. Nappivarsisukat from Novita sukkalehti
yarn: Novita 7 veljestä
yardage: less than 150g
needles: 3,5
size: 41
buttons from Eurokangas


Pieni, lämmin, hellä
model: Something Lacy Shrug by Vera Sanon
yarn: Cascade 220 Heathers
yardage: 100g
needles: 4,0
size: M

This Christmas I try to make something to everyone by myself. I almost succeeded to do that. Some plans I needed to throw to trashcan because of lack of time. Luckily you can always remember your friends. It doesn't need to be Christmas! (Everybody should remember that.) So I can knit those plans later.

But now I will tell you about those ones I made. The first socks went to my little sister. She asked already earlier if I could knit her turquoise sleeping socks. I mumbled something. I'm not big fan of order knitting. Especially when my sister asks. She is little bit impatient to get the result. So I decided that I would knit the socks for Christmas. I managed to do it! Yey! These are so basic socks that could be. Picot edging is little bit girly and the rest of the socks are stockinette. I made Dutch heel and wedge toe. These are pretty but knitting was supersupersuper boring!

The second socks went to friend of mine. S is friend from my childhood and my godson's mother. She is artist and wears artistic. I read the sock magazine from Novita and see these socks. I immediately thought S when I saw these. Yarn is from my stash and I don't know colour numbers. 7 veljestä is nice basic yarn, I think. I don't have anything special to say. I think these are nice and S liked these too.

The last one is my favourite. I made that little shrug to my friend E. She is so lovely person and I love her! She chose the colour herself in a yarn shop. I said only from what she could chose. She took this nice purple which was not my first choice. I has thought some nice gray or brown. But the result is very nice! I LOVE this lace. It's easy to remember and so simple and nice. I'm thinking to make one to myself too! IinaKraak recommends.



Ps. Only this time in English. This is my school assignment.