Kuvapläjäys

Ei irtoa nyt sanoja. Elossa ollaan ja neulotaan. Tässä viime vuoden viimeiset valmistuneet ja joululahjat. Raitasukkia oon kai tehnyt 11 paria, tässä kuvassa ei siis kaikki. Vielä on kahdet tulossa. Lankana niissä on yksivärinen seiskaveikka (ruskea) ja sitten raitoina jotakin Raitaa, Polkkaa tai Tweediä. Ehkä saan näistä vielä joskus jonkun in action -kuvan!  Cascade 220:sta tehdyt Capucine ja tavalliset lapaset menivät kaverille. Tuubihuivit on Novitan ohjeella tehdyt, molempiin riitti 200g lankaa ohjeen 300g sijaan. Pöllölapaset on Pallaksesta kaksinkertaisena ja hieman liian pienet. Ne tulevat minulle korjaukseen vielä. Palmikkolapaset jostain ohjeesta sovellettu, seiskaveikkaa ovat nekin. Tarkempia tietoja löytyy Ravelrysta ja saa myös kysyä!

Kivaa uutta neulevuotta!

Lanka tulee langan luokse?

Tilaakin on vielä!

Siniset ja vihreät

Punasävyiset

Alempana vielä yksi kokonaan TYHJÄ hylly, joka varmaan jää tyhjäksi, koska kissat.

Ajattelin nyt jutella teille hieman meidän kaikkien rakastamasta ja himoitsemasta asiasta - langasta. Siitä mikä tekee langasta hyvän ja mitkä on mun lempparit ja mitkä inhokit. 

Millainen sitten on hyvä lanka? Olen miettinyt sitä tässä neuloessani aika paljonkin, kun jotkut tökkii niin kamalasti ja toiset neuloutuu kuin itsestään. Ainakin yksi varma merkki on se, että hyvä lanka ei halkeile. Jos neulon jotain yksinkertaista, en katso neuleeseen ja sellainen lanka, joka halkeilee on tosi uuvuttavaa neuloa. Sitä pitää koko ajan vahtia. Yleensä tämmöisiä on löyhäkierteiset ja sellaiset, joissa on kahta eri kuitua eri säikeinä. Ainakin Garnstudion Cotton Viscose on ihan kamalaa. Sitä on neljä kerää jossain häpeämässä, kun se ei osaa vaan käyttäytyä. Kuitenkin mielestäni vironvillat ovat aika löyhäkierteisiä, mutta ne ei kyllä minun käsissäni halkeilekaan. Joten ei sekään aina kaikkea kerro.

Toinen seikka on langan ylikierteisyys. Puuvillat on helposti tällaisia ja sitten ne menee kippuralle ja on kovia neuloa. Puuvillasta en muutenkaan oikein välitä, kun se ei jousta yhtään. Sopivan tiukkakierteisiä ilman ylikierteisyyttä on ainakin Rowanin Wool Cotton ja Shibui Knitsin Sock (tosin se lätiköityy).

Kolmas hyvän langan merkki on tietenkin se väri. Värin pitää liukua kauniisti monivärisissä eikä siinä saisi olla solmuja. Tai jos  solmuja onkin, niin väriliu'un pitäisi jatkua samalla tavalla solmun jälkeen. Näin ei tosiaankaan aina ole. Semisolidit ei saa lätäköityä vaan värin vaihtelun pitää jakautua kauniisti. Enkä muutenkaan pidä lätäköityvistä langoista. Suosikkilankoja näissä liukuvärjätyissä edustaa vironvillat ja semisolidissa Louhittaren Luolan Pohjan Akka.

Neljäntenä hyvän langan merkkinä pidän hintaa. Se vaikuttaa paljon ostopäätökseen. Hyvä ei välttämättä ole kallista mutta kalleuskaan ei takaa hyvyyttä. Vironvilla esimerkiksi on huokeaa, mutta mielestäni sen laatu on priimaa. Norot ovat kalliita, mutta hyvin luonteikkaita vaihtelevine paksuuksineen ja mielenkiintoisine väreineen, joten en pidä niistä kauheasti. Hyviä ja halpoja peruslankoja ovat Gjestalin Maija ja Janne sekä Garnstudion Drops Fabel. Jos haluat muuta kuitua kuten alpakkaa tai silkkiä, niin suosittelen Garnstudion Drops Alpacaa tai Baby Alpaca Silkkiä. Wetterhoffin silkkivillat ovat mielestäni myös hyvälaatuisia.

Viides tietysti on se, miten valmis neule kestää käyttöä. Tästä minulla ei ole oikein näyttöä. Neulon enimmäkseen huiveja ja pipoja, kuten olette huomanneet. Ne joutuvat aika pienelle rasitukselle, joten nyppyyntymistä niissä ei näy. 

Erilaisista langoista voisi puhua ikuisuuden, mutta tässä nyt pieni tiivistys siitä, millaista on minun mielestäni hyvä lanka. Kommentoikaa! Olkaa eri mieltä, tai samaa mieltä! Vai unohdinko mainita jonkin tärkeän ominaisuuden?

Kettu juoksi sammalmetsäss'

Sammalmyssy

malli: Rikke hat by Sarah Young

lanka: Louhittaren luolan Pohjan akka, väri sammal

menekki: n. 90g

puikot: 3,5mm

Kettu

malli: Fox Applique by Carolina Guzman (ohje ei enää saatavilla)

lanka: alpakkaa ja villajämiä kaksinkertaisena

menekki: kokonaispaino 7g

koukku: 3mm 

lisäksi hakaneula

Tämä vihreä kaunokainen neuloutui ystävättärelleni lahjaksi pyöreiden vuosien kunniaksi. Langan ostin kesällä Titityystä ja se suorastaan kiljui synttärisankarittaren nimeä. Langan väri on oikein kaunis, vaikken pidäkään juurikaan vihreästä. Sen semisolidisuus jakautuu kauniisti eikä muodosta lätäköitä, mistä iso plussa. Lanka on tiukkakierteistä ja miellyttävää neuloa - ei haljenneta silmukoita! Suosittelen tätä lankaa kovasti ainakin neulomiskokemuksen perusteella. Oikein hyvää on. 

Myssy on kauan nettiä kiertänyt ja kaikkien neuloma Rikke hat. En kuitenkaan ollut ihan varma, että pitäisinkö siitä, että koko myssy on ainaoikeinneuletta. Se näytti oikein kauniilta tällä langalla, mutta jokin pieni ääni minussa puhui, että neulo sileää. Niinpä sitten vaihdoin reunuksen jälkeen sileäksi. Ja tästä tuli oikein kiva näin! Kavennuksia en ihan ymmärtänyt, mutta se ei yllätä minua. Sooloilin sitten vähän. Että oikeastaan tämä ei ole ollenkaan Rikke. 

Kettu huuteli myös mallina heti tämän sankarittaren perään. Oranssi alpakkajämä on peräisin vaimoilta Turuust' ja valkoinen on edellisistä ylijäänyttä. Kaksinkertainen alpakka ja kolmosen koukku ei ole kauhean hyvä yhdistelmä. Voin kertoa sen ihan näin suoraan, ei tarvitse kokeilla itse! Mutta tuli tiivis ja tömäkkä kettu. En kauheasti pidä virkkaamisesta, joten koukkukokoelmani on onneton. Silloin on vedättävä kaikki samalla vaan. Nurjalle puolelle virkkasin pienen suorakulmion jonka alle hakaneulan pujotin. Tuli oikein siisti niin. 

Olen oikein tyytyväinen tähän kokonaisuuteen. Hymystä päätellen sankaritarkin piti lahjastaan. Myssy on sen verran löysä, että tukkakin mahtuu sinne litistymättä. 

Mieleni huutaa harmaata ja sitä himputin lehtipitsiä. Ravelrysta ei löydy valmista ohjetta, joten täytyy ilmeisesti ruveta designeriksi. Mitähän siitäkin taas tulee. Todennäköisesti voimme palata asiaan viiden vuoden päästä! Aina kun tuntuu olevan jotain tärkeämpää, joka kiilaa edelleen tai sitten ei enää huvitakaan. Vaan ei me tytöt oteta stressiä näistä neulejutuista, harrastushan tämä vaan on. (Vai sittenkin koko elämä?)

 

Syystalvisetti

Pajunkissa nro 3

malli: Pajunkissapipo, Ullaneule 1/08

lanka: Drops Baby Alpaca Silk, värinro 0100

menekki: 75g, lanka kaksinkerroin

koko: 92s, n. 56cm

puikot: 3,5mm

Lehemus II

malli: Lehmus-huivi, Ullaneule 02/07

lanka: Drops Alpaca, värinro 0100

menekki: 111g

koko: yläreunassa 11 lehteä

puikot: 3,5mm

Nämä vaaleat kaunokaiset matkasivat Lahteen kaverille. Tehtiin pieni vaihtokauppa, minä sain Klean Kanteenin ja hän sai nämä. Molemmat ennestään tuttuja malleja, joten helppoahan näitä oli posotella. Lehmus otti vähän enemmän aikaa, kun olin neulonut väärin ja haudannut sitten huivin kopan perukoille. Purin siitä sitten ne muutamat lehdet ja tein oikein tilalle. Olisi jäänyt häiritsemään moinen! Pajunkissa neuloutui parissa illassa lopulta. Kiva pikkuinen neule. Vaikkakin kaksinkertaisella langalla neulominen on aina yhtä ärsyttävää.

Pajunkissan kaikki oikeat neuloin takareunoista. Pajunkissat neuloin näin: neulo oikein takareunasta, langankierto, neulo oikein. Sitten välikerroksia se kolme kuten ohjeessakin on. Ja kavennuksena nosta yksi kuin neuloisit sen, neulo kaksi oikein yhteen ja nosta neulomatta jätetty kavennettujen yli. Tällä tavalla syntyy tiivis ja kaunis pajunkissa. Toistin mallikertaa yhden kokonaisen ylimääräisen, että piposta tuli tarpeeksi korkea. Nuo takareunasta neulotut silmukat kun syövät korkeutta. Kelpo pipo tuli! Ja huiviinkin olen tyytyväinen. 

Näistä tuli kiva setti alkutalveksi! Suosittelen molempaa ohjetta kyllä. Lehmus-huivin alku tuntui minusta hankalalta, mutta kun pääsee alusta yli niin helppoa on kuin heinänteko! Lehtipitsi nyt on sydäntäni erittäin lähellä, lempipitsejäni on se.

Jottei pikkusiskon varpaat palelisi

malli: 134-42 Moon-socks by Drops

lanka: Novita Isoveli, värinro 067

puikot: 6mm

menekki: vähän alle 3 kerää

napit: Eurokangas

Nämäkin neuloutuivat aikoja sitten. Kuvakin on otettu viime keväänä serkun rippijuhlissa. Tossukat olivat olleet tuossa vaiheessa jo yhden talven käytössä, joten siitä nyppääntymiset. Sisko tykkää näistä kovasti. Odotan puhelinsoittoa, jossa kerrotaan, että nämä on käytetty puhki ja pyydetään neulomaan uudet.

Jos en ihan väärin muista, niin sisko itse löysi tämän mallin ja pyysi neulomaan. Meillä oli (taas) vähän kiistaa aikatauluista. Minä kun en haluaisi neuloa mitään pakolla ja sisko haluaisi saada valmiin tuotteen mahdollisimman pian.

Minä olen neulonut viime aikoina niin paljon raitasukkia, että muutun kohta raidalliseksi. Lisää on vaan suunnitteilla. Kukahan nuo kaikki parit päättelisi ja kuvaisi? Sitä odotellessa.

Vähän on enemmän

The Green One

malli: LaLa's Simple Shawl by Laura Linneman

lanka: Novita ticotico, värinro 836

puikot: 3mm

koko: 65cm x 140cm

menekki: 100g

Tämä on yli vuosi sitten valmistunut ja saajalleen lähetetty. En kai kuitenkaan ole blogannut tätä kun kuva oli työpöydällä vieläkin. Tässä siis! Hyvä ja helppo (sekä hiivatin tylsä) malli raitalangoille. Näitä olen tehnyt vironvillaisenakin kaksi. Voisin vielä tehdä neljännenkin, nyt kun olen taas unohtanut kuinka tylsä se on neuloa!

Ei tästä ole kyllä mitään sen ihmeellisempää sanottavaa. Kiva pikkuinen huivi pikkuruisiin viimoihin. 

Olisi kiva, jos jotain joskus valmistuisikin. Niin voisi olla jotain uutta blogattavaa. Päättelyä vaille valmiita sukkia olisi, ehkä ensi kerralla niitä siis!

Lehdet

Tyttölehdet

malli: Leaving Cuffs

lanka: Novita Wool, värinro 750

puikot: 2,75

menekki: alle 50g

Minna sanoi ohimennen, että tällaiset käsiasiat olisivat ihanat. Minä sitten kirjoitin sen ylös muistikirjaani. Langan nappasin kauppareissulla ja äkkiähän nämä neuloi. Oikeasti väri on selvä violetti. Huomatkaa Minnan ihana pöllöpaita! Tämä on edelleen kiva malli, mutta pitää olla aika kapeat ranteet ja käsivarret, että nämä mahtuu. Mallikerralla ei oikein pysty suurentamaan, joten pitäisi sitten kai ottaa isommat puikot ja vähän paksumpi lanka?

Tykkään tuosta hiirenhammas/piparkakku/nirkkoreunasta tosi kovasti. Laittaisin sitä melkein minne vaan. Nyt on vähän neuleplääh kun se isotöinen graffiti valmistui. Voisi kai tuota keskeneräisten töiden vuorta tuosta pöydältä pienentää. Tai sitten vaan survoo ne jonnekin ufoutumaan ja aloittaa uutta. Vaihtoehto sekin?

Lauantaina alkaisi Sukkasato 2012. Itse jätän tämän tempauksen väliin. Voisin kyllä varjosukkailla ja neuloa keskeneräiset loppuun. Niitä on ainakin viisi paria, hups...

Knit'n'Tag Helsinki!

Tänään se päivä koitti, kun Helsingin Ruttopuisto täyttyi iloisesta väestä, ohikulkijoista, jotka kummastelivat ja tietysti auringonpaisteesta! Ehkä parasta tässä tapahtumassa oli se, että kaiken tasoiset taitajat ja tekivät pääsivät esiin. Esillä oli paljon töitä, jotka oli koottu pienistä tilkuista, kukista ja pompomeista. Sellaisista elementeistä, joita kuka tahansa osaa tehdä. Paljon värejä ja paljon iloa!

Me päädyimme vähän erilaiseen ratkaisuun. Emme halunneet tehdä mitään, mikä muistuttaisi perinteistä neulegraffittia. Halusimme tehdä jotain erilaista. Päädyimme sävymaailmaltaan harmoniseen taustaan ja tehosteissa annoimme vastavärien kraakkua. Ja tällainen siitä syntyi!

Koska asumme eri kaupungeissa, oli selvää, että meillä jää varsinaiselle tapahtumapäivällä vielä paljon tehtävää. Matkassa oli lankaa, neuloja ja virkkuukoukkuja sekä tuoli. Emmekä tuolillakaan ihan ylettäneet ylimpiä pistoja tekemään. Onneksi meillä oli mukana taitava ja sopeutuva insinööri, mieheni, joka joutui myös ompeluhommiin.

Olimme molemmat neuloneet kaksi noin 60cm korkeaa palaa ja yhdistimme ne paikan päällä. Lisäksi virkkasimme reunukset. Varisten kanssa hikoiltiin vielä eilen ja jaoimme tuskastumistamme Facebookin chatissa. Ihan vinkkiä - silmukoiden jäljentäminen on hidasta puuhaa. Älä jätä sitä viimeiseen päivään, jos et halua menettää hermojasi.

Kun sitten kaiken hikoilun ja suunnittelun jälkeen katsoimme työmme tulosta, emme voineet olla muuta kuin ylpeitä! Me tehtiin se! Varikset kietoutuivat kauniisti puun ympärille.

Työmme nimi on Takapihalla ja se komistaa puuta numero 9. Menkää katsomaan ja kokemaan tekemisen iloa! Työt ovat siis esillä 27.9. asti, jonka jälkeen lahjoitetut työt siirretään  nuorisoasiainkeskuksen leirisaareen Bengtsåriin, Hankoon. Sinne meidän variksemmekin sitten siirtyvät kraakkumaan.

Kiitos järjestäjille! Kiitos Minnalle, joka pyysi minut tähän projektiin! Ja kiitos, että paistoi aurinko! 

Näen pelkkää raitaa

Raidat II

malli: perussukka, hollantilainen kantapää, nauhakavennus

lanka: Colinette Cadenza, Cherry ja Jay

menekki: kumpaakin vähän alle 50g

puikot: 3,5 mm

Raitamaniani ei tainnut alkaa näistä sukista vaan edellisistä raitasukista, jotka sivumennen sanoen lojuvat jossain raukat päättelemättöminä ja kuvaamattomina. (Kuten köh kuvista huomaa köh, nämä on kuvattu joskus pääsiäisen tienoilla. Vähän viivettä tässä hommassa ehkä!) Tilasin Colinettea suoraan heiltä joskus aikoja sitten ja ajattelin neuloa niistä Jotain. Ainahan me kaikki tiedämme, mitä varten me lankaa tilaamme, eikö niin? Kun olin paikassa, jossa lankaa oli mukana kaksi kerää ja puikkoja yhdet, ja kumpikaan lanka ei olisi riittänyt yksin sukkiin, päätin tehdä raitasukat! Ne olivat siis ne ensimmäiset raitasukkani. Sitten tulin kotiin ja muistuipa mieleeni nämä Cadenzat ja kas vain, syntyi lisää raitaa! Koska kerät ovat metrimäärältään pienehköjä, neuloin eri pariset sukat. Eli siis resorit, kantapäät ja kärjet ovat yksiväriset ja vastakkaiset. 

Raitasukat, tällaisista monivärisistä langoista ja itsestään raidottuvista, ovat todella koukuttavaa neulottavaa. Olen tehnyt näitä nyt monen monta paria, kaikki samalla kaavalla ja kahden kerroksen raitaa. Jos et ole jo kokeillut, niin tee se heti! 

Eilen minulla oli suuri ilo ja kunnia kestitä Hepsiä ja hänen esikoistaan. (Olen kyllä kovin onnekas, kun olen löytänyt neulomisen kautta näin mahtavia ihmisiä täältä uudelta kotipaikkakunnaltani! Vilkutus kaikille!) Oi kuinka iloinen olinkaan kun tuliaiskassista vieläpä paljastui tämä virolainen kaunokainen! Olen tätä väriä juurikin haaveillut ja nyt minulla on sitä suurensuuri vyyhti. Tämä on yli 200-grammainen. Tästä tulee Kuduja-Annan Padjapüür, johon ihastuin jo kuvissa ja lopullisesti kun näin Hepsin toteutuksen siitä. Olen kovin onnellinen tästä siksikin, että vironvillavarastoni ovat kovin huvenneet. Kiitos vielä!

Viime päivinä olen tikutellut kovaa vauhtia neulegraffitia ensi viikon lauantaina järjestettävään Knit' n' Tag -tapahtumaan Helsingin Ruttopuistossa. Tapahtumassa kaikki puiston yli 100 puuta saavat kaksi metriä korkeat graffitit ympärilleen. Puut ovat puettuina syyskuun kahdenteekymmenenteenseitsemänteen asti, joten käykää ihmeessä kurkkimassa, jos sinne suunnalle eksytte. Teemme ystäväni Minnan kanssa yhteistyöprojektin ja siitä tulee varmasti hieno. Kuvia tänne sitten kun graffiti on paikoillaan!

Minulla on nykyisin myös Twitter-tili, jonne päivitän lähinnä neulekuulumisia. Minua saa seurata. Löydyn sieltä samana Iina Kraakkina kuin täältä blogista ja Ravelrystakin.

Ehkä seuraavan kerran kehräystarinaa. Kyllä - minäkin, ainakin vähän.

Meidän kissat

Vanhanvanha blogikissani nukkui pois joulukuussa. Hänen vointinsa romahti nopeasti ja 17-vuotias kissarouva pääsi paremmille metsästysmaille. Sen jälkeen meille on muuttanut kaksi uutta kissaa. Ensin loppiaisena tämä vanhan kissan look-a-like. Joskus vahingossa kutsun sitä vanhan kissan nimellä enkä aina kuvista erota kumpi on kumpi. Tämän viikon tiistaina meille sitten tuli tämä hännätön tapaus. Uusin tulokas on niin arka, ettei ihmiset saa häneen koskea. Kipittelee hiljaa ympäriinsä ja välttelee toisen kissan sähinöitä. Eiköhän heistä kaverit kuitenkin ajan kanssa tule.

Molemmat on löytökissoja, joten heidän tarkkaa historiaansa ei tiedetä. Eläinlääkäri on arvioinut, että molemmat kissat ovat meille tullessaan olleet noin vuoden vanhoja. Meillä on siis monen monta yhteistä vuotta edessä.

Saa nähdä millä innokkuudella he pyrkivät neulekuviin mukaan.

Kiitokseksi

Thank You

malli: Shetland Triangle Swahl (huivi)

Give a Hoot (lapaset)

Rinsessapipo (pipo)

menekki: huivi 150g, pipo 50g ja lapaset alle 100g

lanka: Gjestal Maija, värinro 234

Muutin vuoden alussa Savosta Kymenlaaksoon ja muuttotalkoot olivat aikamoiset. Jouduin jo ennen virallista muuttoa tulemaan tänne hoitamaan asioita uuteen kotiimme, enkä siten voinut olla pakkaamassa. Rakas äitini ja hänen hyvä ystävänsä S hoitivat pakkaamisen lähes kokonaan. S on ollut meillä aina paljon apuna, joten päätin kiittää häntä jotenkin.

Pöllölapaset olin luvannut neuloa jo aikoja sitten vaihtokaupaksi tilkkupeiton vanusta, mutta se oli jäänyt. Tiedättehän nämä neulojien tehtävien listat. Ne ovat pitkiä kuin gorillan käsivarret. Kun muutto oli ohi, päätin tormistautua. Ensin syntyivät lapaset, koska tiesin, että niihin menisi alle 100g ja halusin käyttää ylijäävän langan huiviin. Sitten neuloin huivin. En muista montako toistoa siinä oli. Mutta yltää noin kaulan ympärille. Tykkään itse pitää kolmiohuiveja juuri noin, että solmin huivin päät tuonne näkyville jäävän kolmion alle. (Ravelry muuten väittää, että tämä olisi jo kuudes Shettikseni! Voiko se olla totta?) Maijasta on ennenkin syntynyt Rinsessapipoja ja kun lankaa oli vielä se yksi 50 gramman kerä niin päätin täydentää setin sillä. 

Nämä olivat oikeastaan vaan tällaista vanhojen kertausta. Tuttu lanka, tutut menekit ja tutut mallit. Mutta niitä oli suuri ilo neuloa! Maija on minusta parhaita peruslankoja, joissa on hinta-laatusuhde kohdallaan. Siinä on myös isot värikartat ja sen saatavuus on uudessa kotikaupungissani hyvä.

Vanhoja valmistuneita neuleita on vielä kovalevyllä. Päivittelen niitä tänne vähitellen.

Iina sydän vironvilla, osa II

Lehdet II

malli: Leaving cuffs by Maria Olsson

lanka: vironvilla, luultavasti Aade Lõng Artistic 8/2

menekki: vähän reilut 30g

puikot: 2,5mm

Neuloin näitä rannekkeita toisetkin Pitsisukan innoittamana. Oikein nopea ja kiva malli. Nämä on vähän kapeat minun käsiini, mutta ranteeni nyt eivät olekaan kauhean sirot. Nämä vihreät menevät aikaisemmin esitellyn Bitterrootin kaverina sedän vaimolle (vilkutus!), kun sitä lankaa jäi vähän yli. Linkin kautta näkyvät violetti-punaiset lähtevät vaihdossa Pohjois-Suomeen. (Olisin laittanut niistäkin kuvat tähän, mutta en löydä niitä kuvia mistään!)

Tykkään ihan hurjasti pitsineuleesta ja etenkin lehtipitsistä. Se on kaunista ja helppoa muistaa ulkoa. Voisinpa tehdä itsellenikin tällaiset vähän paksummasta langasta. 

Minua on houkuteltu Hepsin toimesta lankamatkalle Tallinnaan. Meille kuitenkin muutti eilen uusi kissa, joten nyt taitaa jäädä Tallinnat väliin. Josko nämä neulovat toverini Hepsi ja Pitsisukka toisivat sitten minulle vironvillaa. On se vaan niin kivaa lankaa, tykkään ihan mahdottoman paljon. Vielä minulla on yksi vyyhti tuollaista violettisävyistä tähteenä. Mitähän siitä neuloisi? Lisäksi on jämistä tulossa Baktus miehelle. 

En tiedä, tohtiiko tässä tätä edes ääneen sanoa, että niin minä vaan höyrähdin siihen Kesäyön Hullutukseen. Kehnostihan siinä kävi, vaan ei se mitään. Nyt on ainakin niitä keskeneräisiä! Mieli vaan haikailee uusien neuleiden perään. Kolme paria nopeasti valmistua sukkia on kesken, että ne nyt varmaan teen valmiiksi ainakin. Katsotaan sitten, mitä lopuille tapahtuu. (Valmistuneet asiat olivat tiskirättejä tarpeeseen ja kaksi paria vauvansukkia, joita en raaski antaa pois. Ennen kuin sukulaistädit pyörtyy, niin lienee lisättävä, että meille ei ole tulossa vauvaa.)

Kiitos Hepsin, tämä blogi päivittyi nyt! Palataan taas!

Ps. Minulla on uusi kamera, kuten kuvasta huomaa. Joten ehkä tähän bloggaamiseenkin tulee nyt uutta potkua. Mene ja tiedä.

Myssykimara

Bling bling!

malli: 20. pipo ja kauluri / Novita Syksy 2010

lanka: Novita Crystal, värinro 010

menekki: myssyyn 100g, tupsuun n. 30g

puikot: 10mm

Lohtumyssy

malli: Skeleton Key Slouchie Tam by Simone Van Iderstine

lanka: Cascade 220, värinro 7827

menekki: tasan 100g

puikot: 5mm

Hedda II

malli: Hedda by Vilma Vuori

lanka: Cascade 220 Heathers, värinro 9564

menekki: 70g

puikot: 5mm

koko: fitted

Tässäpä kuvakimara talvella valmistuneista myssyistä. Bling bling meni siskolleni, hän aina haluaa noita jättitupsuja. Lohtumyssy meni kaverille, jolla oli huolenaiheita. Tein tästä myssystä myös vihreän version Novitan Cloudista. Se meni toiselle kaverille synttärilahjaksi. Hedda II meni vaihtokaupassa yhdelle ystävälle. Minä taisin saada tästä vaihtarina parin sukkia?

Nyt on aloitettu vähän sitä sun tätä eikä mitään ole valmistunut vähän aikaan. Tekeillä on sukkaa ja liian pientä paitaa, sekä yksi hullunhullu huiviprojekti. Kuulette siitä ehkä parin vuoden päästä jos onnistun! Kuten Prosessineuloja-Marikin itsensä diagnosoi on minullakin akuutti startiitti.  Onpahan sitten syksyksi UFOiltavaa. Sentään niin hullu en ole että Kesäyön hullutukseen lähtisin mukaan. 23 työtä kahdessa kuukaudessa on aika hullu määrä.

Joululahjat, osa II

Korppu Kaspian

malli: Sophie by Ysolda Teague

lanka: Sirdar Snuggly Baby Bamboo DK, värinro  132

menekki: alle 2 kerää

puikot: 3mm

 vasemmanpuoleinen pupu: IKEA

oikeanpuoleinen pupu: Pentik

Tämä kuvan ottaminen otti vähän aikaa. Pupu sen sijaan neuloutui hyvinkin sutjakkaasti. Olisiko kokonaisuudessaan mennyt kaksi iltaa. Kiitos Ysoldan mainion ohjeen! Pupussa ei ole yhtään ommeltavaa saumaa, kaikki jäsenet neulotaan paikoilleen. Ohjeessa on hienot kuvat sitä varten. Tämän  helpompaa ei neulominen oikeasti voi olla! 

Lanka oli mukavaa ja sitä riitti alle kaksi kerää. Ei siitä jälkimmäisestä kerästä paljoa jäljelle jäänyt mutta nöttönen kuitenkin. Täytteenä on lyttyyn nukuttu tyyny. Joten sen voisi kai hienopesussa pestäkin? Meillä tämä nyt ei kuitenkaan istu kuin ikkunalaudalla niin ei likaamisen kohteeksi joudu. Mitä nyt innokas kissa käy päätään siihen hieromassa ja tiputtaa sen sitten lattialle. Lämpöiset suosittelut pienille kesälomaviemiseksi.

Ysoldalla on muitakin pehmoja, ne löytyy ainakin Ravelrystä. Itsellä on jo nallekarhun ohje ostettuna ja se hyppää puikoille ihan lähiaikoina. Saajakin on jo tiedossa! On taas tulossa pari pientä lähipiiriin niin pääsee neulomaan pikkuisia nuttuja. Olen vain sen verran taikauskoinen, etten uskalla vielä aloittaa. Katsellaan sitten kun pikkuinen on masun tällä puolen. 

Iina sydän vironvilla

 Petunia

malli: Petunia Ullasta  2/11

lanka: Aade long artistic 8/2

puikot: 3,5mm
menekki: n. 100g

koko: pikkuruiselle mummolle sopiva

Pääsiäishuivi

malli: Bitterroot Knittystä Winter 2009

lanka: Aade long artistic 8/2

puikot: 3,5

menekki: 128g

koko: XL-shawlette

Kun tätä blogia nyt liikenteen mukaan joku lukeekin, niin olisi sitä varmaan hyvä päivittääkin! Puikot ovat suihkineet, kuviakin on otettu, mutta teksti on jäänyt kirjoittamatta. NYT ryhtiliike!

Tässä kaksi valmistunutta vironvillaista huivia. Petunia on vähän wannabe, koska en osannut lukea ohjetta. Liian monimutkaista seurattavaa oli se. Valmistui hujauksessa ja oli kivaa neulottavaa. Minulla oli vaan liian lyhyet pyöröt käytössä niin oli hankala hahmottaa kokoa. Siitä tuli siis vähän pikkuinen (korkeus n. 52cm), mutta on varmaankin sopiva minua lyhyemmälle mummolleni. Meni hälle yhdistetyksi äitienpäivä- ja syntymäpäivälahjaksi. Värit on kivat, luulen, että tämä lanka on peräisin suoraan Tallinnasta ja ystävieni minulle diilaamaa. (Pitkään tiesin KAIKKI lankani ja niiden alkuperän, nykyään... No. Onhan noita.)

Vihreän Bitterrootin neuloin pääsiäispyhien aikana. Jotenkin kummasti siinä se vaan tuli. Olihan siinä toki neulomista, en sitä kiellä. Se ei ole kumpikaan mainituista koista, koska koomasin. Neuloin sitä toista kaaviota kahdesti liikaa eli sen 40 kerrosta, koska edelleen koomasin. Sitten en uskaltanut enää yrittää isomman koon reunakaavioita kun pelkäsin että lanka loppuu. Ja se olisi varmasti loppunutkin. Mutta tuli kiva näinkin! Tämä menee sedän vaimolle, jonka ostama lankakin tämä oli.

Sukkia (!) olisi pino ja lapasta ja huivia ja pipoakin. Yritän palata pian!

Niin ja! Neulokaa kaikki vironvillaa! Se on ihanaa!

Christmas presents. part 1

Jotta pikkusisko nukkuisi jalat lämpöisinä II

model: my own
yarn: Drops Fabel, colorway 105
yardage: 70g
needles: 2,25
size: 38

Buttons and Cables
model: i. Nappivarsisukat from Novita sukkalehti
yarn: Novita 7 veljestä
yardage: less than 150g
needles: 3,5
size: 41
buttons from Eurokangas

Pieni, lämmin, hellä
model: Something Lacy Shrug by Vera Sanon
yarn: Cascade 220 Heathers
yardage: 100g
needles: 4,0
size: M

This Christmas I try to make something to everyone by myself. I almost succeeded to do that. Some plans I needed to throw to trashcan because of lack of time. Luckily you can always remember your friends. It doesn't need to be Christmas! (Everybody should remember that.) So I can knit those plans later.

But now I will tell you about those ones I made. The first socks went to my little sister. She asked already earlier if I could knit her turquoise sleeping socks. I mumbled something. I'm not big fan of order knitting. Especially when my sister asks. She is little bit impatient to get the result. So I decided that I would knit the socks for Christmas. I managed to do it! Yey! These are so basic socks that could be. Picot edging is little bit girly and the rest of the socks are stockinette. I made Dutch heel and wedge toe. These are pretty but knitting was supersupersuper boring!

The second socks went to friend of mine. S is friend from my childhood and my godson's mother. She is artist and wears artistic. I read the sock magazine from Novita and see these socks. I immediately thought S when I saw these. Yarn is from my stash and I don't know colour numbers. 7 veljestä is nice basic yarn, I think. I don't have anything special to say. I think these are nice and S liked these too.

The last one is my favourite. I made that little shrug to my friend E. She is so lovely person and I love her! She chose the colour herself in a yarn shop. I said only from what she could chose. She took this nice purple which was not my first choice. I has thought some nice gray or brown. But the result is very nice! I LOVE this lace. It's easy to remember and so simple and nice. I'm thinking to make one to myself too! IinaKraak recommends.



Ps. Only this time in English. This is my school assignment.

Pipoputki, osa 2

Hedda
malli: Hedda by Vilma Vuori
lanka: Novita Isoveli, värinro 576
menekki: 130g
puikot: 5mm

Innostuin palmikoista sitten enemmänkin. Syntyi Hedda. Tämäkin malli oli kiva neuloa. Vaikka lanka oli paksua tuntui, ettei tämä valmistu koskaan. Sen verran nuo palluraiset hidastavat työtä.

Muuten toimin ohjeen mukaan, mutta palluraiset tein eri tavalla. Neuloin näin: 1o, lk, 1o, lk, 10, käännä, neulo 5 nurin, käännä, neulo 5 o, käännä, neulo 5 nurin, käännä, nosta 3 silmukkaa neulomatta, neulo 2 oikein yhteen, nosta nostetut silmukat yli. Ohjeen tavalla tehdyt palluraiset olivat minusta liian pieniä nimittäin. Halusin kunnolla volyymia, ja sitä toden totta sain!

Voin suositella ohjetta lämpöisesti. Tämä omani on slouchy, mutta kerrostiheyteni on ehkä hieman pielessä, koska siitä ei kovin lököttävää tullut. Mutta sen verran kuitenkin, ettei nouse päälaelta tötteröksi. Kuulemma näytän tämä myssy päässä ihan vadelmalta!

Mustikka sai muuten uuden kodin isäni päästä. Ehkä se olikin minulle vaan auttamattomasti liian pieni. Parempi onni ensi kerralla!

Pipoputki, osa 1

Mustikka
malli: Mustikka by Suvi Simola / 50 villapeikkoa
lanka: Cascade 220 Wool, värinro 8892
menekki: 52g
puikot: 4mm

Ihka ensimmäinen palmikkoprojektini! Olin vähän kauhuissani kaavion suhteen, mutta hyvinhän se sujui. Tämä neuloontui kahdessa illassa ja neulominen oli mukavaa, pitkästä aikaa. Ja pitkästä aikaa kokonainen projekti alusta loppuun. Innostuin palmikoista niin, että lisää on jo tulossa ja jonossa monta lisää. Täällä on nyt myssykausi!

Ainut ongelma tässä on, ettei tämä istu oikein minun päähäni. Olen ennenkin huomannut, että pipot nousee päälaelta tötteröksi. Tämä tekee sitä tosi pahasti. Se näyttää minusta tosi dorkalta. Harmittaa. Värikin on kuulemma räikeä minun valitsemakseni. Itse kyllä tykkään tästä väristä aika kovastikin. Harkitsen, että tämä lähtisi johonkin muuhun kotiin. Mutta katsotaan nyt.

Ohje oli siis helppo ja pipoa oli kiva neuloa. Tätä ohjetta voi kyllä suositella ilolla muillekin! Palmikot ovat koukuttavia, vielä yksi kääntö, ja vielä yksi, no teen vielä yhden. Niin siinä sitten hurahtaa hetki jos toinenkin.

Neuleinto on ehkä löytymässä taas. Minulla on vaan paha tapa alkaa luomaan hirveästi paineita. Yritän neuloa nyt vain silloin kun se tuntuu mukavalta ja on kivaa. Enkä lupaa mitään neuloa kenellekään, ehkä. Olen tainnut kyllä jo luvata. Voi minua.

Sukkasato

My very first one
malli: Mittatilauspolvarit Ullasta
lanka: Regia Desing Line Jazz Colors, värinro 06455
menekki: 50g
puikot: 2,25

Tennarisukkasia

malli: sama mittatilauspolvari
lanka: Gjestal Maija, värinro 273
menekki: 57g
puikot: ehkä 2,5

Neuleiden aloittamisen into on huomattavasti suurempi kuin neuleiden valmiiksi saattelemisen into. Ihmeekseni täältä on valmistunut lähinnä sukkia! Eikä siinä vielä kaikki. Toteutin vuosien uhkaukseni ja opettelin neulomaan sukat kärjestä. Olen neulonut nyt kahdet eikä se niin kauhean vaikeaa ole. Tuntuu, että sukkapari tulee nopeammin kärjestä kuin varresta alkaen. Eikä sitä jumiuttavaa vaihetta tule, mikä on tässä blogissa ennenkin nähty. (Ne kolme sukkaparkaa makaavat edelleen täysin samassa jamassa.)

Tarvitsin varrettomat tennarisukat ja sellaiset niistä sitten tulikin. Silmukoita 16 aloituksessa. Käytin Judy's Magic Cast-Onia. Helppoa kuin mikä. Kantapään tein ohjeen mukaan. En nyt kykene muistamaan, että paljonko oli silmukoita keskellä lopuksi. Mutta sen tiedän, että olisi pitänyt jättää enemmän. Kantapää pussittaa nyt hieman. Tykkäsin tästä kantapäästä erityisesti siksi, että siinä ei tarvitse poimia silmukoita. Vaihe, jota INHOAN kantapään neulomisessa, jää kokonaan pois. Sain Tuilta vaihdossa paska-Anniksesta kärjestä neulotut sukat, jotka istuu täydellisesti jalkaan. Aion opetella seuraavaksi sen. Perästä kuuluu! Koska vaakani hieman huijasi keränpuolituksessa jäi lankaa sen verran yli, että virkkasin vielä molempiin sukkiin nirkkoreunan. Oikein sievät, sanoisin.

Toiset sukat eivät tulleet minulle, vaikka Ravelry niin väittää. Vaihdoissa pitää nääs vähän huijata ja juksata. Ne menivät reissuvaihdon paketissa Jonnalle. Hän oli oikein tyytyväinen ja sukat olivat sopivat. Kuvassa jalkamallina poseeraan minä itse. Toinen pari sujui jo helpommin, tosin mielestäni näissäkin on sama kantapääongelma. Eikä peijakas soikoon yksi kerää lankaa riittänyt! Niin kuvittelin, että kerästä Maijaa tulee varrettomat, vaan väärässä olin. Tätä on vielä punasävyisenä omiin sukkiin. Tulee yhden kerroksen raitaa ruskean kanssa. En oikein pitänyt tuosta pätkärääkistä. En tajunnut ostavani sellaista.

Lisäksi olen neulonut yhdet Kertut ja yhdet Julekset. Ne menivät häälahjaksi. Morsiamen sukat olivat vihreää Maijaa ja punaista Pallasta. Ja sulhasen harmaata Maijaa. Maija on minusta hyvä perussukkalanka! Harmittaa, kun näistä ei ole kunnollista kuvaa. Olin nimittäin pitkästä aikaa tyytyväinen johonkin lopputulokseen! Toivottavasti olivat sopivat ja lämmittävät näin syksyn saapuessa.

Heinäkuun jälkeen täällä on kovasti aloitettu töitä, mutta mitään ei ole kai valmistunut. Työnsin lusikkani aikamoiseen soppaan ja jatkan keskeytyneitä lukio-opintojani. Saa nähdä, miten niiden kanssa käy. Edessä on äidinkieltä, ruotsia, saksaa ja englantia. Jännää ja innostavaa, mutta selvästikin neuleaikaa syövää! Tai sitten täällä neulotaan aivottomia sukkia vaan opiskelun ohessa. Jääkää kuulolle, kyllä minä vielä palaan.

Niin ja täällä arvotaan, ehdit vielä mukaan! Maatuska etsii kotia.

(Paska) Annis

Annis
malli: Annis Knittystä
lanka: Aade Long Artistic 8/2
menekki: 75g
puikot: 4,5mm

VIIMEIN tämä on valmis. Puuuh ja huh, mikä urakka. Pikkuinen pikahuivi, joo-o. Olisihan se, jos hermot eivät olisi menneet noin sataan kertaan. Annoin tälle jo neuloessa lisänimen "paska", koska paska mikä paska.

Syyt paskuuteen: Ensinnäkin, tämä väri. Näytti vyyhdiltä ihanalta, näytti kerällä ihanalta. Mutta valmiissa työssä sitten. Nojaa. Väriliu'ut eivät pääse oikeuksiinsa näin pitkillä kerroksilla ja lisäksi tyhmyyksissäni aloitin huivin tyhmästä kohtaa. Joten koko väritys on ihan tyhmä.

Toisekseen, nypyt. Voi luoja, että ne meinasivat viedä minulta järjen. Ihan helpoltahan se näyttää kun YouTube-videoita katselee. Niin vain suit sait 7 nurin yhteen, ettei mitään. Mutta otapa tämmöinen tiukkakäsialainen Iina ja kokeile sitten. Kun langankierrot kiristyivät kiristymään, totesin, etten saa näitä mitenkään nurjalla neulottua. Ulinaa netissä ja löytyi vinkki blogista (jota en tietystikään enää muista). Mutta se meni niin, että neulotaan nuo nyppykohdat kahdelle puikolle, niin langankierrot tulevat tarpeeksi löysiksi. Ja se toimi, uskokaa tai älkää.

No ongelmat eivät loppuneet siihen. Miten neuloa nurjalle yhteen nämä kun otin puikoiksi tylppäkärkiset Addit? Kun ei se puikko mene edes niistä silmukoista läpi ja lanka lipsuu pois ja voi itku ja hampaiden kiristys. Jälleen huutelua netissä ja tällä kertaa apu löytyi Neulovan Nartun blogista. Siellä näytettiin hieno langan vipsautuskikka. No, minulla on edelleen ne tylsäpäiset Addit, eihän se auta. Kokeilin virkkuukoukkua ja vaikka mitä. Mutta ei ne vaan mene nurin yhteen, ei sitten millään. Otetaan apuun pieni sukkapuikko ja neulotaan nurin yhteen sillä. Sehän toimii! Kuulostaako säätämiseltä? Eikä pelkästään kuulosta, sitä se olikin. (En ehkä ikinä aloita neulomaan Lily of the valley -kuviolla shaalia niin kuin olen haaveillut.)

Kolmas ongelma, lyhennetyt kerrokset. Olin etukäteen sitä mieltä, että en osaa en pysty en kykene. En tajua ohjeesta mitään ja päläpälä. Sitten kun lopulta otin ohjeen kauniiseen käteeni ja aloin vain neuloa, niin eihän siinä mitään ongelmaa ollut. Neuloin lyhennetyt kerrokset kahdella istumalla ja tadaa, huivi oli valmis!

Annoin vielä viimeisen mahdollisuuden, ajattelin, että pingotus pelastaa tämänkin tekeleen. Mutta ei. Paska mikä paska. En vaan tykkää. Neulejälki on ihan ok, malli on kiva, väritkin menettelee. Mutta tiedättekö, mikä on se suurin ongelma? Ne perkeleen nypyt ei näy, kun nuo värit menevät niin typerästi! Ne vaivalla väännetyt nypyt ei näy! Ai että mua korpeaa.

(Ennen kuin ehditte toivoa, että tämä putkahtaa juuri sinun postiluukusta, niin kerron, että vaihtokaupat on jo tehty. Minulle sukat, hälle huivi. Hyvä diili!)

MUTTA! En luovuta. Lankaa on vielä reilusti ja aion tehdä toisen. Tällä kertaa aloitan järkevästä kohtaa väritystä ja neulon nypyt 9 silmukalla! On se perkele, jossei sitten tule tarpeeksi isoja.

Ensi kerralla vähemmän aggressiivista (ehkä). Eikö ole hienoa, kun neulominen on näin rentouttava harrastus?!

Pssst.

Täällä ei ole mitään nähtävää, mutta katsokaa täältä! Se on viimein valmis!

Mikä minua vaivaa?

Kolme paria keskeneräisiä miesten sukkia. Kaikki ensimmäisessä sukassa ja samassa vaiheessa. Ei edes kantalappu kesken tai kavennukset tai mikään muukaan konstikas kohta. Vaan suoraa ja sileää, helppoa telkkarineuletta. Voi vaan kysyä, että mikä minua vaivaa? Äkkiähän nämä pusertaisi valmiiksi, kun vaan ottaisi ja neuloisi. Ehkä. Onhan tietysti vielä olemassa toisen sukan syndrooma. Voi hyvä jumala, että onkin työlästä hommaa. Ja ette arvaa, paljonko, olen viime aikoina reissuiltani sukkalankaa ostanut...

Rakkautta raitoina

Rakkausraita
malli: Noro Striped Scarf by Jared Flood
lanka: Novita Puro, värinro 614
menekki: alle 200g
puikot: 4mm

Rakkausraita vol 2
malli: Turn A Square by Jared Flood
lanka: Novita Puro, värinro 614
menekki: vähän alle 50g
puikot: 4mm

Huhuu, elossa ollaan! Tässä nämä JOULUlahjat. Lisänä oli vielä raidalliset lapaset, mutta ne olivat jo sen verran nyppyyntyneet kun olin kameran kanssa läsnä, ettei niistä ole julkaisukelpoista kuvaa. Koko talven ovat olleet käytössä ja siis ilmeisen pidetyt. Väri osui ihan nappiin! Ihana neuloa, jotakin joka onnistuu. (Purosta sen verran, että minusta ihan peruskiva lanka. Eikä se nyppyynny jo neuloessa niin kuin ilkeät tahot väittävät. En ehkä mitään isompaa käyttöneuletta tekisi, mutta aikuisten asusteissa menee kyllä täysin. Sen nyt arvasi, että lapasissa hieman nyppyyntyykin ja se on minusta ihan sallittua!)

Tuossa huivissa meni vähän hassusti nuo raidat. Neuloin suoraan keriltä, en kikkaillut yhtään. Ensin tuli nättiä raitaa, mutta sitten meni vähän tuollaiseksi liukuvärjätyksi. Vaan eipä tuo ole tuntunut käyttöä haittaavan.

Pipo on kiva perusmalli, sopii miehelle ja naiselle. Ohje on helppo jos taitaa vähän englantia, suosittelen kaikille. Tämä oli toinen ja itselleni tikuttelin vielä harmaasta purosta samanlaisen. Tosin sitä en raidoittanut vaan neuloin suoraan kerältä. Tämän lähemmäksi samanlaisia tuulipukuja ei toivottavasti ikinä päästä.

Neuleplääh tuntuu täällä jatkuvan. Neulon Annista ja meinasi järki lähteä niiden nyppysten kanssa. En ole ikinä neulonut mitään yhtä vaativaa. Niistä kikoista sitten enemmän kun saan sen valmiiksi. Pitsikuvio on valmis, nyt vaan pitäisi saada inspiraatio sileän osuuden neulomiseen.

Lisäksi puikoilla on yksi hyshysneule, josta myös kuvia lähiviikkoina. Joojoo, taas se lupailee. Mutta nyt mä yritän ihan oikeasti palata aikaisemmin paikalle. On tuo kevät sen verran kiva juttu.

Tänään ostin uuden kevättakinkin ja eihän minulla ole siihen sopivaa huivia ja pipoa. Ehdotuksia malleista otetaan vastaan. Joku pitsipitsi voisi olla kiva pitkästä, pitkästä aikaa.

Voikaa hyvin ja neulokaa itsenne onnellisiksi! Aurinkoisia ajatuksia täältä sinne. :)