Mikä kesä?

Jää
Malli: Lumi, Ullaneule 01/09
Lanka: Rowan RYC Silk Cotton, 680 Ice
Kulutus: 180g
Puikot: 4,5mm
Koko: 120cm x 60cm
Napit: 25 kappaletta, Tapion kauppa
Pingotusalusta: Biltema

Pitkä neuleplaah on selätetty - ehkä.

Langat on joskus vuoden alussa Englannista tilattuja. Kun se punta oli niin halpa ja nämä olivat vielä superalennuksessa. Sitten ilmestyi Ulla ja Lumin nähtyäni tiesin, mistä langasta se pitäisi tehdä. Alunperin näiden lankojen suunnitelma oli Lace Ribbon Scarf. Sitten näin tämän. Heti tuli sellainen olo, että mulle kans nappeja. Siitä se ajatus sitten lähti.

Olen lopputulokseen tyytyväinen. Nappien ompeleminenkin meni suhteellisen kivuttomista. (Kiitos diilauksesta Tuille!) Toistin kakkoskaavion vain kolmesti. Arvioin, että siihen lankani riittää ja oikeassa olin. Jäi kyllä yli, mutta ei olisi riittänyt enää kokonaiseen toistoon. Lopusta voi virkata vaikka kukkasia... Jos osaisi virkata. Ainut asia mihin en ole tyytyväinen on se, että typeryksissäni jätin keskelle sileää osuutta langanvaihdon. Enkä saanut pääteltyä sitä nätisti. No, ei se kaulassa näy. Ja tämä on ihan nenäliina hartiahuiviksi.

Lanka oli kivaa neulottavaa. Vaikka on aika löyhäkierteistä niin ei ihme kyllä halkeillut. Langassa on puuvillan tuntu ja himmeä silkin kiilto. Harmi, että tämän valmistus on taidettu lopettaa. Katsotaan, miten kestää käytössä.

Helsinkivisiitilläni tein retken tiettömien taipaleiden taakse ja kävin Biltemassa. Tarkoitus oli hakea pingotusalustat ja ne sain. Nyt pääsin ensimmäisen kerran käyttämään niitä, ja voi että - I H A N A T ! Näihin kun vielä yhdistää pingotusraudat (protoasteella), niin ei voi pingotus enää helpompaa olla. Ei yhtään ällöttävää puuhaa enää! Suosittelen lämpimästi.

Täällä on neulottu paljon Novitan Bambua. Enkä edes pidä siitä. Mutta se on jo toinen tarina.

Kevätkissa

Kevätkissa
Malli: Pajunkissapipo, Ullaneule 01/08
Lanka: Rowan Wool Cotton, väri SH910
Kulutus: 57g
Puikot: 3mm
koko: 92s
Huivi: KappAhl

Valmistuipa itsellekin tämä piponen. Otti kolme viikkoa. Miten voi näin pieni työ tökkiä niin pahasti? No siten, ettei huvita yhtään neuloa. Mutta nyt on valmista ja juuri oikeaan aikaan. Pari viikkoa kun olisi vielä pitkittynyt, tuskin olisi ollut enää kelejä pitää. Eilen työhuoneen mittari näytti +32, siihen paistaa aurinko.

Tykkään lopputuloksesta aivan mielettömästi. Sopii hienosti hiusten väriin ja kaupasta ostettuun huiviin. Sopiva juuri näille keleille. Suojaa viimalta, muttei ole liian kuuma. Vaikka otsa vähän hikoaisi, niin ei tunnu kostealta. Eikä kutita! Tämä lanka on unelman pehmeää ja ihanaa neuloa. Jos olisin rikas, kylpisin tässä.

Samat muutokset kuin edelliseen. Kaikki oikeat neuloin takareunoista, pajunkissat jollain ihmetavalla, jolla ei tule reikiä. Ylimääräisiä kerroksia sinne tänne koska tiheyteni oli todella pielessä.

Vannoin etten tee tällaista ihan vähään aikaan. Mutta kuinka ollakaan toinen pienipäinen oli nähnyt ensimmäisen pienipäisen pipon. (Terveisiä vaan!) Ja tietysti tämä isopäinen lupasi sitten laittaa puikot huiskimaan. Ei kahta ilman kolmatta, tai jotakin. Lisää lankaa Englannista siis tulossa!

Kevättirppoja ja ovikoriste

Tirpat: Indiska
Helmet: Tiimari
Kristallit: Paikallinen käsityökauppa
Siima: Isin virveli

Tirpat ovat Helsinkimatkani saalista. Rakastuin niihin ensi hetkessä. Meinasin olla pihi ja jättää ostamatta, mutta onneksi ostin! Olisi tullut kalliimmaksi juoksettaa joku kaveri matkan jälkeen Indiskaan ja postittamaan...

Alunperin kaikki 8 tirppaa oli pitkässä siimassa peräkkäin. Välissä helmiä ja päässe vihreä kristalli. Ripustin keittiön oviaukkoon ja katselin niitä siinä pari viikkoa. Totesin että ei toimi ei. Jotain täytyy keksiä.

Tovi tuumailua ja sakset. Tirpat irti alkuperäisestä siimasta ja takaisin uusiin. Väliin pujottelin kahden kokoisia helmiä saadakseni lisää ilmettä ja yhtenäisyyttä. Tirpat ovat niin kevyitä, että niiden päihin piti saada jotain painavaa. Siispä kristallit, jotka jatkavat sopivasti lampun linjaa. Tosin lampussa olevat ovat ehtaa muovia, tirpoissa oikeita. Mutta onneksi tulevat niin kauaksi toisistaan ettei eroa huomaa. Ihme kyllä kissakin on jättänyt lintuset rauhaan. Tosin se nyt on niin vanha ja raihnainen, ettei se jaksa tavoitella noin ylös.

Olisin halunnut ottaa teille vaikka ja kuinka upeita kuvia. Värit on tirpoissa ihanan kirkkaat ja keväiset. Uudistuksen jälkeen tästä ei tule yhtään pääsiäiskoriste mieleen. Miksikä se oli varmaankin alunperin tarkoitettu. Lintusia ei huvittanut linssiludeilla. Vaikka teki mitä ne käänsivät pyllynsä esiin. Joten saatte pyllykuvia. Valitan.

Sydänstyroksi: Tiimari
Silkkipaperi: Etsytilauksen pakkauksesta
Nauha: Tiimari
Perhonen: Tuparilahjaksi saadusta (jo tapetusta) tulilatvasta
Helmet: Tiimari
Metallipäiset nuppineulat: Neulatyyny
Ei kuvassa näkyvä vihreä kristalli: Tirppanauhasta

Ovikoristeeni oli ERITTÄIN jouluinen, joten päätin, että tarvitsen uuden. Menin harhailemaan Tiimariin ja mielessäni alkoi kyteä oiva suunnitelma. Tulin kotiin intoa puhkuen. Kunnes istuin sormet liimaantuneina toisiinsa kiroilemassa. Suunnitelmani ei aivan toiminut. Tiedoksenne ja muistutuksi itselleni - nauhoja on mahdoton liimata vieriviereen kaarevaan pintaan kiinni.

Niinpä pyörittelin hetken käsissäni sydäntä ja pakko myöntää -kiroilin aika kovasti. Siistiltä työpöydältä (yeah right) löytyi sitten Etsyn tilaus käärittynä silkkipaperiin. Siitä se ajatus sitten lähti. Lisää liimaa, vähän kirosanoja ja minulla oli erittäin vaaleanpunainen sydän. Perhonen kuului alkuperäiseen suunnitelmaan. Mutta siinä ne alkuperäiset osat sitten olikin. Lisää nauhojan pyörittelyä ja päädyin tähän. Lopputulos on jotain aivan muuta, todella vaaleanpunainen ja hempeä. Mutta ihan kiva. Parempi ainakin kuin se enkeli jouluhileineen. Ihan aina ei voi voittaa!

Askartelut olivat näpertelyä kahden viikon neuletauon jälkeen. Jotain piti saada tehdä käsillään. Nyt neulominenkin jo maistuu. Pipo valmistui ja uutta huivia hyppäsi jo puikoille. Älkää muistuttako niistä keskeneräisesti...

Yhdestä tuli kaksi

Rinsessa
malli: Rinsessa-pipo, Ullaneuleesta 03/06
lanka: Gjestal Maija, väri 222
kulutus: 50g
puikot: 3mm
koko: pieni naisen pää
muuta: 49 helmeä (4mm)



Kevätkissa
malli: Pajunkissapipo, Ullaneule 01/08
lanka: Rowan Wool Cotton
kulutus: 45g
puikot: 3mm
koko: pieni naisen pää

Tätini hihkaisi nähdessään minun prinsessapiponi, että hälle kans. Eikä siinä sitten auttanut muu kuin ruveta etsimään lankaa ja puikkoja. Pipo on ihan ohjeen mukaan, hieman vähemmällä silmukkamäärällä. Tätini on pienipäistä sakkia. Helmet pujotin ensin lankaan ja neuloin työn edetessä mukaan. Pipon kaveriksi on tulossa myös kaulahuivi. Koeneulon ohjetta Sirelle.

Sitten aloitin uuden hiusvärini innoittamana neulomaan itselleni uutta kevätpipoa. Mutta kuinka ollakaan kävi neulojalle "pieni" ajatusvirhe. Silmukoita aivan liian vähän. Kun olen aika huono sietämään auenneita silmukoita, niinpä tälläkin kertaa neuloin oikeat takareunoista. Mikä ei tietenkään auta koko asiaan yhtään. No, onneksi suvusta löytyy tämä pienipäinen täti! Onneksi pipo oli myös aivan hänen värisensä. Joten posottelin sen loppuun ja asiasta harmistuneena tilasin itselleni uudet pipolangat Englannista. Loppu hyvin kaikki hyvin. Uusi lanka on minulle paremman värinen ja sopii täydellisesti uuteen keväthuiviini. Vielä kun joku neuloisi sen loppuun...

Täällä on pahemman puoleinen neuleplääh. En tiedä, millä sen saisi talttumaan.

Kiitos avusta!

Morsian
malli: Lace ribbon scarf
lanka: Novita Bambu, väri 011
kulutus: 135 g
koko: 20cmx135cm, 20 toistoa

Tämä huivi matkaa Lappeenrannan suuntaan kiitokseksi avusta. Elämäntilanteen muuttumiseen liittyi muutto. Halusin neuloa muutossa suurena apuna olleelle ihmiselle jotakin kiitokseksi. Olen neulonut tämän mallin aikaisemmin viime kesänä ystävälle syntymäpäivälahjaksi. Tykästyin kovasti ja kiitosneuletta miettiessäni tämä malli tuli mieleen.

Kirkas ja puhdas valkoinen toi mieleen morsiamen. Siitä tämän kertaisen huivin nimi. Toivon, että on saajalleen mieluinen ja pääsee kovaan käyttöön.

Tämän valmistumista on hieman hidastanut ärsytys lankaa kohtaan. Neulepinta on kivaa ja laskeutuu kauniisti. Mutta neulominen ei ole niin kamalan miellyttävää. Lanka halkeilee helposti eikä palaudu takaisin. Onneksi minulla ei ole tätä lankaa kuin reilun kilon verran varastossa...

Itsellenikin haaveilen tätä huivia. Ohjetta kapeampana (ehkä vaan kolme "raitaa"?) ja tosi pitkänä. Taitaa vaan mennä tovin ennen kuin seuraavan kerran tekee mieli tätä mallia neuloa. Vaikka työ etenee joutuisasti, on minusta aina muutaman erilaisen rivin mallikerta puuduttavaa neulottavaa.

Asustevaihto

Hedwig
ohje: Give A Hoot
lanka: Gjestal Maija, väri 218
kulutus: 76g kaksinkertaisesta langasta
puikot: 4mm (4,5mm olisi ollut paremmat, muttei oo sen kokoisia varastossa)
napit jostain vanhasta paidasta talteen otettu



Kerttuset
ohje: Kerttu-sukat
lanka: Gjestal Maija, väri 237
puikot: 3mm
kulutus: 78g





Nämä lapaset ja sukat pujahtivat samaan pakettiin. Osallistuin #neulonnan ystävänpäivävaihtoon. Yllättävien muutoksien vuoksi ystävänpäiväni hieman venyi. Lähetin kyllä sen tienoilla laatikollisen itse tehtyjä suklaapikkuleipiä. Ne sisälsivät värikoodin tulevaa varten. Ujutin taikinaan punaisia ja oransseja (se oli lähempänä kuin keltainen) M&M's-karkkeja.

Lahjontani kohteeksi joutui ihana Tui. Halusin neuloa jotain erityisen ihanaa ja mieluisaa. Tui on ollut minulle todella mukava, kiltti ja kannustava, valtava tuki viime aikoina. Ensin näistä langoista piti tulla jotain ihan muuta. Neulojan hermo kuitenkin petti kahden uuden tekniikan opettelun edessä. Joten turvauduin varasuunnitelmaan. Omasta mielestäni tämä varasuunnitelma oli ehkä jopa parempi! Tykkään itse lopputuloksesta aivan valtavasti!

Olen iloinen myös siitä, että sukat joilla tehtiin historiaa päätyvät näin hyvään kotiin. Tunnetusti olen sukkaneulonnan vihaaja. Kun niitä täytyy tehdä kaksi kappaletta - vieläpä samanlaisia ja samankokoisia. Nyt yllätin kuitenkin itseni täysin. Toinen sukka syntyi yhdessä (1!) päivässä. Enkä edes istunut koko päivää neulomassa. Luulen, että sukkia saatetaan nähdä jatkossa enemmän tämän neulojan puikoilla.

Lapasista tuli aivan ihanat. Mallissa on peukalo, jollaista en ole ennen tehnyt. Se oli helppo neuloa ja ulkonäkö on kivan erilainen. Jos lapasten väri ei olisi niin epäminua, pitäisin nämä ehkä itse. Varmaan tyydyn vain neulomaan itselleni toiset. Miten se onkin niin, että aina kun teen muille jotain tulee hienoa. Itselleen kun yrittää niin silkkaa sutta? Joku neulojan kirous vai?

Maija lankana jakoi mielipiteeni. Punainen narisi, sinapinkeltainen ei. Punanen laski hieman väriä uittaessa, keltainen ei. Tätä lankaa on vielä eri värisenä yhteen tilausjuttuun. Odotan mielenkiinnolla kummalle puolelle se asettuu.

Toivottavasti paketti on saajalle mieluinen!

Yhden illan piristys

Piristyspöllöt
malli: Give A Hoot
lanka: Novita 7 veljestä tummanharmaa 48g ja Drops Fabel väri 200 22g
puikot: 4 mm
napit äidin hääpuvusta

Iltana eräänä olin pahalla mielin. Niinpä tahdoin neuloa jotain kivaa ja nopeasti. Piristyspöllöt huhuilivat mieleni perukoille. Iltainen inspiraatio aiheutti hirmuista lankavarastojen penkomista. Omistan aika vähän mitään kovin paksuja lankoja. Joten jouduin raapimaan hieman päätäni ennen kuin löysin sopivan parivaljakon.

Mielestäni tässä nämä kaksi eri harmaata luovat yhdessä kivan pinnan. Siitä tulee jostain syystä mieleen sellainen kuutamon hohde. Oiva siis pöllölapasille! Mutta harmaa ei ole kovin piristävä väri. Ja piristäväähän tässä haettiin, eikö? No jostain käteeni päätyi myös tumman pinkki puuvillanöttönen. Siitä se ajatus sitten lähti...

Nappien löytäminen oli haastava. Paikkakunnan nappitarjonta oli heikko. Tosin luulen että vaatii aikakokoisen nappikaupan että näin pikkuruisia nappeja löytyy valikoima. Onneksi äidin nappipurkki riensi apuun. Pienen pienet valkoiset helminapit, äitini hääpuvusta peräisin. Tykkään! Eikä kuulemma ole katastrofi jos joku napeista jäisi joskus matkasta.

Tein ohjeeseen muutamia omia lisäyksiä. Neuloin sinne tänne muutamia lisäkerroksia, koska tiheyteni oli päin honkia. Täältä löytyvään pöllöpaitaan ihastuneena neuloin myös omilleni ainaoikein vatsat. Tuovat hirveästi lisää ilmettä! Kärkikavennukset muutin tuttuun sädekavennukseen, tykkään enemmän pyöreistä kärjistä. Peukaloon lisäsin muutaman silmukan, nakkipeukaloni olisivat muuten joutuneet liian ahtaalle.

Nyt sitten vaan yöhön huhuilemaan!

Kurkistus

Tämä ihanuus hyppäsi puikoille muutama päivä sitten. Siitä on tulossa hihatin. Nyt valmiina on hihat ja selkä. Puuttuu enää resorit. Lanka loppui, joten odotan matkaa lankakauppakaupunkiin. Siihen asti arvon, mitä väriä laitan kaveriksi. Mustaa, valkoista vai ehkä harmaata? Muutan mieltäni vähän väliä.

Lanka on muutama kuukausi sitten pikaisesta Markan yllätyslankamyynnistä ostettua. Kerrankin olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ja pystyin vielä tekemään päätöksen! Pohjalankana siinä on Gjestalin Jannea. Värit liukuvat mielettömän upeasti. Ihastelin niitä jo keriessäni. Neulottu pinta on siitä vielä muutaman asteen ihanampaa. En milään malttaisi odottaa tämän valmistumista. Peilin edessä mallailu ainakin lupasi paljon!

Lisälankaa odotellassa puikoilla keikkuu huivia ja sukkaa. Haluaisin pian neuloa kevätvärejä!

Alussa oli

halu tehdä ja puuhailla. Sitten tuli halu kertoa muillekin, että teen ja puuhailen, minä osaan jotakin! Ja viimeiseksi tuli arkuus, jos en sittenkään osaa. Nyt rohkenen ja tulen julki.

Enimmäkseen neulon ja haaveilen. Ompelukoneen kaivan joskus harvoin kotona esille. Sillä saa surruutella päivisin ihan kylliksi. Joskus tartun kirjaan ja kynään, joskus joku saa postia.

Olkoon tämä avoimien ajatuksien kirja. Olkoon tämä kirja oppimiselle ja uskallukselle.

Tervetuloa mukaan!